Kasvatusvinkki: Miksi ihminen tarvitsee aggressiota?

Scream

Aggressio-sanalla on ihmisten mielissä yleensä kielteinen kaiku, mutta sillä on tärkeä rooli kehityksessä. Ratkaisevaa on se, miten aggressiota käytetään.

Vanhemman vastustaminen aggression kautta on 2-3-vuotiaalle lapselle tapa irtautua vanhemmasta. Vääränlaista aggression käyttöä on puolestaan se, jos taapero paukuttaa hiekkalaatikolla kaveria lapiolla päähän. Sosiaalipsykologi ja kirjailija Janne Viljamaa muistuttaakin, että aggressio ei ole vain hyvä tai paha asia, vaan käyttötarkoitus ratkaisee.

Oikein käytettynä aggressio on toiminnan polttoaine. Jos aggressio tukahdutetaan, ihminen passivoituu.

− Hän oppii avuttomaksi ja kokee, että omalla toiminnalla ei voi saada mitään aikaan. Jos ei ole saanut mahdollisuuksia onnistua, tulee tunne, ettei voi vaikuttaa elämäänsä, Viljamaa sanoo.

Aikuinen on lapselle onnistumisen mahdollistaja. Aikuisen tulee suodattaa pettymyksiä, mutta myös tarjota niitä lapselle hänen ikätasonsa mukaisesti. Sopivan kokoisten pettymysten kautta lapsi oppii käsittelemään myös aggressiotaan. Jos ja kun aggressio pulpahtaa, lasta ei saa uhata hylkäämisellä missään tilanteessa.

Aggression säätelykyky kehittyy vähitellen

Aggression sääteleminen edellyttää aivojen tiettyä kehitystasoa.

− Aivojen otsalohko hillitsee aivojen tunnekeskuksen impulsseja. Tytöillä tämä osa-alue kypsyy nopeammin kuin pojilla. Otsalohkon kypsymättömyys näkyy siinä, että ihminen ei jaksa keskittyä asioihin ja tekee asioita hetken mielijohteesta. Yläasteikäiset tytöt hyötyvät tästä otsalohkon jarrun kehittymisestä, sillä yhteiskunta palkitsee niitä, jotka tekevät ensin työn ja sitten huvin, Viljamaa kertoo.

Joukkuepelit ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat hyviä tapoja opetella aggression käsittelyä. Helposti toisia lähestyvä lapsi oppii jakamista ja tilan antamista: sinulla ei ole omaa lapiota, mutta minulla on kaksi. Saat ottaa minulta tämän toisen lapion.

Välttäjälapsi pyrkii välttämään ristiriitaa, sillä hän pelkää hylkäämistä ja ei halua siksi ottaa asioita puheeksi. Häntä täytyy kannustaa sanomaan asioista rohkeasti ja kieltäytymään kohteliaasti.

Tunnetaidot tärkeitä aikuisellekin

Myös aikuiselle on tärkeää oppia aggression oikea annostelu, mitä kutsutaan myös tunnetaidoiksi.

− Aikuinen, jonka tunnetaidot eivät ole kehittyneet, on kuin ruukku, joka menee yli. Hän päästelee menemään keskisormi pystyssä. Toinen tyyppi kääntää aggression sisäänpäin.

Tukahdutettu aggressio oireilee neuroottisina rituaaleina. Voi tulla syömishäiriö, masennusta, ahdistusta, avuttomuutta. Ruukusta pitäisi siis oppia päästelemään oikeassa tilanteessa oikea määrä höyryä ulos.

− Tunnetaidot näkyvät hyvin pettymystilanteessa. Painetilanne voi laukaista hillittömän kohtauksen tai narsistisesta häiriöstä kärsivä voi mököttää ja ottaa primadonna-asenteen.

Viljamaa ottaa esiin vielä tilanteen, jossa perheellä on esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, parisuhdeongelmia tai muita jaksamisongelmia. Lapsille luvataan, että huomenna tehdään sitä ja sitä kivaa, mutta huomista ei koskaan tule, koska vanhemmilla menee energia arjen pyörittämiseen ja omien ongelmien kanssa painimiseen.

− Tällöin on vaarana, että lapsi kadottaa luottamuksen aikuiseen. Arjessa tarvitaan henkisen turvallisuuden latauspisteitä. Tällainen on esimerkiksi perheen yhteinen ruokailuhetki. Myös Afrikan tähti -peli on saattanut pelastaa monta perhettä. Henkisen turvallisuuden lataaminen vaatii läsnäoloa, se ei onnistu kännykän kautta.

Ruuhkavuodet-sivuston Kasvatusvinkki-sarjassa käsitellään kasvatukseen liittyviä asioita Janne Viljamaan Kuka täällä oikein määrää -kirjan ja kirjailijan haastattelujen pohjalta.

Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen!