Kun muisti pätkii

Stress busy business woman

Ruuhkavuosia elävän aivoja saattavat rasittaa niin työkiireet kuin pikkulapsivaiheen univaje. Kun pankkikortin tunnusluku unohtuu yhtenään, rahapussi löytyy pakastimesta ja maitopurkki kuivauskaapista, moni saattaa huolestua muististaan.

Satunnaiset muistihäiriöt ovat tuttuja jokaiselle. Moni työikäinen pohtii kuitenkin sitä, milloin muistihäiriöitä on sen verran, että asiasta kannattaa huolestua.

Tilastollisesti alle 65-vuotiaana alkavat muistisairaudet ovat harvinaisia. Ruuhkavuosia elävillä muisti on kuormittunut monesta syystä, mikä voi lisätä muistihäiriöitä. Muistihäiriöiden riskiä lisäävät mm. stressi, univaje, masennus sekä liiallinen tupakan ja alkoholin käyttö.

Muistisairaudet hidastavat ja vaikeuttavat työmuistin tiedonkäsittelyä samalla tavalla kuin väsymys tai alavireisyys. Arjen paineet eivät kuitenkaan vaikuta henkilön kykyyn kontrolloida käyttäytymistään tai rapauta tietomuistin rakenteita tai opittuja toimintamalleja, kuten muistisairaudet.

Muistiliiton asiantuntija Heidi Härmä vastaa seuraavassa muistiin liittyviin kysymyksiin.

1. Mistä ruuhkavuosia elävä tietää, milloin kyse on vain muistin kuormittumisesta ja milloin jostain vakavammasta?

Vakavammasta tilanteesta voi kertoa se, jos tilanne selkeästi muuttuu entisestä, ja unohtelu ja muut tiedonkäsittelyn ongelmat alkavat vaikeuttaa arkea ja työntekoa. Toki näin voi joskus käydä myös esimerkiksi pitkäkestoisen uniongelman tai stressin seurauksena, sillä muisti on hyvin herkkä häiriintymään eri tekijöiden seurauksena. Oireet ovat kuitenkin muistisairauden myötä paljon vakavampia ja laaja-alaisia. Silloin ei ole kysymys pelkästään yksittäisistä avainten tai nimien unohtelusta, vaan arki vaikeutuu monin eri tavoin.

Terveellä ihmisellä muistivihjeet auttavat unohtuneen asian mieleenpalauttamisessa, kun taas muistisairaalla vihjeet eivät yleensä auta. Arjen unohtelussa on yleensä kyse keskittymiskyvyn heikkenemisestä, ei niinkään puhtaasti muistin ongelmista.

Muistiaan voi stressaantuneena tukea pysähtymällä, keskittymällä ja hengittämällä syvään.

2. Voiko muistin pitkäaikainen kuormittuminen olla pidemmän päälle haitallista?

Pitkäkestoisena esimerkiksi stressi, uniongelmat ja masennus voivat tehdä aivoihin pysyviä muutoksia, jotka voivat kasvattaa yksilöllistä riskiä sairastua etenevään muistisairauteen, kuten Alzheimerin tautiin.

Kukin kohtaa joskus elämässään stressaavia tai alakuloisia ajanjaksoja, mutta tärkeintä on ottaa ne vakavasti ja pyrkiä korjaamaan tilanne mahdollisimman pian. Väliaikaisena kumpikaan ei aiheuta suurempaa haittaa.

Mutta muistin kuormittuminen rassaa myös arjessa – ei stressaantuneena tai väsyneenä ole mukavaa tehdä töitä, hoitaa kotitöitä tai harrastaa. Niinpä tilanteeseen kannattaa aina pysähtyä.

3. Osa hoitovapaalla olevista äideistä kokee, että ajatus ei oikein luista ja ”tyhmistyy”. Mistä tämä johtuu?

Kyse ei ole siitä, että muisti sinänsä katoaisi lapsen myötä. Muistiimme ei vain kerralla mahdu kovin paljon tavaraa, ja kun mielen täyttää uusi, jännittävä ja ihana elämäntilanne, se ikään kuin täyttää muistin. Maailmanmeno ei kiinnosta, kun ajatukset kääntyvät itseen ja lapseen, mikä on periaatteessa pelkästään hyvä juttu.

Toki lapsen saamiseen voi liittyä myös stressiä ja univajetta, mikä voi myös heikentää muistia väliaikaisesti. Kyse ei kuitenkaan ole mistään vakavasta, ja tilanne korjaantuu itsestään.

Se, ettei aivoja käytä esimerkiksi hoitovapaalla, ei romahduta muistia tai ajattelukykyä. Sanotaan kyllä, että vierivä kivi ei sammaloidu, eli aivot kaipaavat kyllä haastetta ja purtavaa, mutta sen aika on sitten taas myöhemmin. Toki liikunta- ja kulttuuriharrastuksista ja ystävyyssuhteista kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää kiinni myös lapsen saamisen jälkeen, jotta aivot välillä virkistyvät eri puuhien parissa.

4. Mitkä ovat työikäisten yleisimmät muistisairaudet?

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus kaikenikäisillä, mutta työikäisillä suhteessa hieman harvinaisempi kuin iäkkäillä. Toiseksi yleisimpiä työikäisillä ovat otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus ja verisuoniperäinen muistisairaus. Alkoholinkäytöstä johtuvat muistisairaudet ovat työikäisillä tiettävästi yleisempiä kuin iäkkäillä.

Työikäisillä esiintyviä muistisairauksia on kaiken kaikkiaan lukuisia erilaisia, osa niistä hyvin harvinaisia. Työikäisenä puhkeava muistisairaus on useammin perinnöllinen kuin eläkeikäisenä alkava. Vaikka työikäisiä muistisairaita on Suomessa arviolta 7 000 – 10 000, on etenevän muistisairauden mahdollisuus kuitenkin alle 65-vuotiaana hyvin pieni.

5. Mitkä ovat ruuhkavuosia elävän kultaiset säännöt muistin suhteen?

Aivojen jumppaamisesta puhutaan paljon, mutta myös lepo, pysähtyminen ja rauhoittuminen ovat vähintään yhtä tärkeitä, erityisesti ruuhkavuosien aikana.

Metsälenkit, käsityöt, television saippuasarjat, kahvikupillisen nauttiminen, ikkunalaudalla istuskelu, saunominen – ihan mikä vain, mikä tuottaa itselle mielihyvää, tekee hyvää myös aivoille. Ja tietysti hyvät ja riittävät yöunet. Muistikin toimii levänneenä paljon paremmin.

Jutun lähteet:

  • työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmän asiantuntija Heidi Härmä, Muistiliitto ry
  • Pekka Kuikka, Ritva Akila, Veijo Pulliainen, Juhani Salo: Miksi muisti pätkii (2011)

Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen!