Mindfulness opettaa läsnäoloa

Portrait of dreaming senior business woman with cup of coffee

Mindfulness eli tietoisuustaitojen kehittäminen ei ole enää pienen ryhmän pehmeä harrastus, vaan yhä enemmän aikaansa seuraavan bisnesihmisen työkalu. Sen hyödyistä alkaa olla jo paljon tutkimusnäyttöä.

Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat lähetetään maailman kriisipesäkkeisiin, joissa he ovat jatkuvan uhan alla. Heillä on rynnäkkökiväärit, helikopterit ja Hornet-hävittäjät, mutta silti heidän tärkein työvälineensä on tasapainoinen ja tiukoista tilanteista nopeasti palautuva mieli.

Kukapa ei haaveilisi lehmän hermoista, rautaisesta keskittymiskyvystä ja taidosta onnistua paremmin vuorovaikutustilanteissa. Siis asioista, joista on hyötyä paitsi kotona, myös nykypäivän vaativassa työelämässä.

Tapasin Antti-Juhani Wihurin, joka on mindfulness-ohjaaja ja yksi mindfulnessin työssä hyödyntämisen pioneereja Suomessa. Hän on entinen lakimies, joka aloitti mielen harjoittamisen 22 vuotta sitten.

Mindfulnessiä hyödyntävät Intelin insinöörit, New Yorkin asianajajat, Deutsche Bank, Facebook, Carlsberg, Google ja Suomessa mm. vakuutusyhtiö If sekä Orion. Googlen mindfulness-koulutuksista vastaava johtaja Chade-Meng Tan sanoo, että heillä hyvä työntekijä ei pidä huolta vain fyysisestä kunnostaan, vaan myös mielensä kunnosta.

Lista mindfulnessin hyödyistä on hengästyttävän pitkä. Samoin alkaa olla lista siihen liittyvistä tutkimuksista. Mindfulnessiin liittyviä tutkimuksia julkaistiin pelkästään vuonna 2013 jo 549 kappaletta eri puolilla maailmaa.

Miten tietoisuustaitojen kehittämisestä voi hyötyä?

Mindfulness tarkoittaa tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn harjoittamista, huomion suuntaamista tähän hetkeen avoimin ja vastaanottavaisin mielin. Emme arvostele tai vastusta kokemustamme tästä hetkestä, ei edes sitä kielteistä ajatusta. Sen sijaan asetumme puolueettoman havainnoijan rooliin.

Kun kykenee pitämään huomion tässä hetkessä, ympärillä tai itsessä tapahtuvia asioita huomaa paremmin.

Mindfulnessiä käytetään muun muassa keskittymiskyvyn parantamiseen, ongelmanratkaisutaitojen ja tunneälyn kehittämiseen, stressin käsittelemiseen ja siitä palautumiseen.

− Tutkimuksissa on todettu, että tietoisuustaitoja harjoittaneet pystyvät havaitsemaan toisen tunnetilan kasvojen ilmeistä todella nopeasti. Heillä on myös kyky viivästää oman mielipiteen ilmaisemista ja kuunnella toista. Vuorovaikutukseen liittyvät konfliktit eivät vaikuta niin vahvasti vuorovaikutuksen laatuun, kun on kyky käsitellä konflikteja rakentavasti, Antti-Juhani Wihuri sanoo.

Tietoisuustaitoja harjoitellut pystyy palaamaan keskeytyksen jälkeen nopeammin kesken jääneen tehtävän pariin. Ei hullumpi taito työelämässä saati sitten kotona, missä lapset pitävät kiitettävästi huolta keskeytyksistä.

Wihurin mukaan tietoisen läsnäolon taidot helpottavat myös erilaisissa muutostilanteissa.

− Tietoista läsnäoloa harjoittaneet löysivät tutkimuksessa esineille enemmän luovia käyttötarkoituksia. Tietoinen läsnäolo vähentää aikaisemman tiedon merkitystä, jolloin ihminen voi vapautua vanhoista toimintamalleista ja löytää onnistumisen vireen muuttuneessa tilanteessa.

Miten harjoitella?

Mindfulnessia voi harjoitella menemällä kurssille, mutta myös itsenäisesti ostamalla harjoituksia sisältävän CD:n.

Tiedoisen läsnäolon säännölliseen harjoittamiseen käytetään yleensä neljää keskeistä harjoitusta: kehomeditaatiota, istumameditaatiota, kävelymeditaatiota ja tietoista liikettä.

Kehomeditaatiossa huomio suunnataan yhdelle kehon alueelle kerrallaan. Harjoitus kehittää kykyä tiedostaa oman kehon tuntemuksia ja suunnata tarkkaavaisuutta.

Istumameditaatiossa havainnoidaan hengitystä. Hengitys toimii ankkurina, johon huomio suunnataan. Kävelymeditaation ja tietoisen liikkeen aikana havainnoidaan kehon tuntemuksia.

Aivokuvauksissa on havaittu, että jo 20 minuuttia tietoisen läsnäolon harjoittelua neljänä päivänä vahvistaa aivojen keskittymiskykyä sääteleviä rakenteita. Tutkimuksen mukaan 20 minuutin harjoittelu viiden päivän ajan alentaa stressihormoni kortisolin tasoa veressä. Stressiperäiset oireet, kuten unihäiriöt ja kohonnut verenpaine, vähenevät.

Antti-Juhani Wihuri muistuttaa kuitenkin säännöllisen harjoittelun merkityksestä.

− Yksittäiset harjoitukset voivat vaikuttaa myönteisesti keskittymiskykyyn, mutta säännöllinen harjoittelu rakentaa keskittymiskyvyn lihasta, Wihuri sanoo.

 Suosittelen Antti-Juhani Wihurin kirjaa Mindfulness työelämässä (Talentum 2014). Sen perusteella pääsee hyvin perille siitä, missä mindfulnessissä on kyse.

Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen!