Kirje joulupukille – oivalluksia äitiydestä vuoden ajalta

Kirje joulupukille – oivalluksia äitiydestä vuoden ajalta
Kuva: Valentin Petkov

Teksti: Eveliina Pukarinen

Rakas joulupukki,

en ole vuosiin kirjoittanut sinulle, mutta nyt ajattelin tarttua toimeen. En tiedä olenko ollut erityisen kiltti, mutta olen ehdottomasti tänä vuonna tehnyt parhaani monessa asiassa, ja ymmärtänyt että se riittää vanhempana olemisessa. Tästä maata järisyttävästä oivalluksesta voisin kertoa muutamia esimerkkejä:

  • Olen hoitanut lastani parhaiden kykyjeni ja jaksamiseni mukaan. Joskus, kun on väsyttänyt ihan tosi paljon, ollaan ”vaan” kotoiltu ja lapsi on selvinnyt siitäkin hengissä.
  • Olen useimmiten vienyt häntä ulkoilemaan kahdesti päivässä koska hän pitää siitä, huolimatta siitä että uloslähtötilanteet ovat pääasiassa todella ärsyttäviä, koska lapsi vihaa pukemista ja rimpuilee vastaan ja huutaa vanhemman tärykalvot hajalle. Erityishuomiona kerrottakoon, että minulla ei ole mennyt pukemiseen hermot kuin ihan silloin tällöin vaan.
  • Olen lukenut saman lastenkirjan kahdeksan kertaa putkeen, koska lapsi on sitä toivonut. Yhdeksättä kertaakin kyllä pyydettiin, mutta sitä äiti-ihminen ei enää jaksanut vaan vaihtoi kirjan.
  • Olen halannut ja pussannut aina pyydettäessä ja hyvin monta kertaa päivässä pyytämättä.
  • Olen ylläpitänyt kodin siisteyttä aina silloin, kun olen jaksanut ja on huvittanut. Jos ei tänään ollut semmoinen fiilis, se on sitten huomenna tai joku muu päivä.
  • Olen tehnyt lapselleni ravitsevaa ruokaa aina silloin, kun olen jaksanut ja on huvittanut. Jos en ole jaksanut eikä ole huvittanut, lapsi on syönyt Pilttiä ja elänyt sen voimilla vallan mainiosti.
  • Olen ymmärtänyt, ettei lapsi mene rikki siitä, jos hänellä ei ole jalassa kaikkien maailman suositusten mukaisia kenkiä. Tämä ymmärryksen taso tosin saavutettiin vasta, kun olin pohtinut lapselle ostettavia kenkiä varmaan 100 tunnin ajan, tutkinut itseni pyörryksiin erilaisia oikeaoppisia malleja, stressannut öisin lapsen jalkojen pilaamista loppuiäksi ja ahdistunut siitä, että kaikki muut vanhemmat kyllä ovat älynneet tilata lapselle kunnolliset paljasjalkakengät jo varmaan ennen syntymää, koska jos et tilaa tarpeeksi ajoissa niin jäät varmasti kyllä ilman.
  • Olen yksinkertaisesti tajunnut olevani paras äiti omalle lapselleni.

Muun muassa näistä syistä toivon siis itselleni joululahjaksi:

  • toppahousut (että tarkenen ulkoilla lapsen kanssa talvellakin)
  • hanskat, jotka kestävät hiekkalaatikkoleikit, ja pitävät kädet lämpiminä ja kuivina
  • paremmat selkälihakset (mieluusti ilman, että itse tarvitsee tehdä mitään)
  • sushibuffetin kerran kuussa
  • (rauhallisen kahvihetken joka aamu, mutta tähän et varmaankaan pysty edes joulupukkina vaikuttamaan)

Mukavaa joulunalusaikaa sinulle toivotellen,

Eveliina

Eveliina Pukarinen

Olen 31-vuotias autottoman perheen äiti. Perheeseeni kuuluu lisäkseni aviomies, taapero sekä Kaisa-koira. Viihdyn metsässä ja polkupyörän selässä, rakastan suunnittelua sekä tehtyjen suunnitelmien soveltamista.