Yksilökeskeinen kulttuuri uuvuttaa vanhempia – Suomi vertailututkimuksen kärkipäässä

Yksilökeskeinen kulttuuri uuvuttaa vanhempia – Suomi vertailututkimuksen kärkipäässä
Kuva: Cassidy Kelley

Kansainvälinen vertailututkimus selvitti, että vanhemmuuden uupumusta esiintyy enemmän yksilökeskeisissä maissa. Yhteisöllisissä kulttuureissa sitä on vähemmän.

International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -tutkimus osoitti, että eri maiden välillä on huomattavia eroja siinä, miten vanhemmuuden uupumusta esiintyy. Tutkimukseen osallistui vuosina 2018 ja 2019 noin 17 400 vanhempaa 42 eri maasta. Kulttuuriset arvot ovat selittävä tekijä: uupumisen oireet ovat tyypillisempiä ja vakavampia yksilökeskeisissä maissa.

– Yksilökeskeisyys voi tarkoittaa myös yksinäisyyttä. Esimerkiksi suomalaisvanhemmat kertoivat avoimissa vastauksissaan olevansa usein hyvin yksinäisiä ja vailla luontaisia tukiverkkoja, Jyväskylän yliopiston dosentti Matilda Sorkkila kertoo. Hän ja professori Kaisa Aunola vastaavat Suomen osuudesta kansainvälisessä tutkimuskonsortiossa.

– On mahdollista, että yhteisöllisemmissä kulttuureissa koko suku osallistuu lasten kasvattamiseen ja ihmiset tukevat enemmän arjessa toisiaan. Suomessa pyritään usein selviytymään yksin, eikä lähipiiristä välttämättä edes tarjota apua.

Uupuneet suomalaisvanhemmat

Yksilökeskeinen, intensiivinen ja suorittajatyylinen vanhemmuus selittää uupumusta enemmän, kuin maan muut kulttuuriset arvot, taloudelliset erot tai yksilön ja perheen taustatekijät.

– Vanhemmuuteen panostaminen on länsimaissa viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt. Länsimaiset kulttuuriarvot saattavat omalta osaltaan olla luomassa vanhemmille paineita ja stressiä, Aunola pohtii.

– Intensiivinen vanhemmuus ja tietynlainen suoritus- ja kilpailukeskeisyys voivat lisätä kokemusta ulkoapäin tulevista epärealistisista odotuksista.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisvanhempien uupumus oli kärkipäässä, listan seitsemäntenä. Vaikka Suomen ja esimerkiksi naapurimaa Ruotsin perhepolitiikka on hyvin samankaltaista, on Ruotsi vertailussa vasta sijalla 21.

– On mahdollista, että esimerkiksi Ruotsissa runsaammin käytetyt isien vanhempainvapaat selittävät osittain tätä, mutta tarkempia jatkotutkimuksia joka tapauksessa tarvitaan, Sorkkila pohtii.

Suomea enemmän uupumusta esiintyy Puolassa, Belgiassa, Egyptissä, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Vähäistä vanhemmuuden uupumus oli Aasian maissa, kaikista vähiten Thaimaassa.

Kansainvälinen tutkimus tarkastelee jatkossa korona-aikaa

Kansainvälistä konsortiota johtavat professorit Isabelle Roskam ja Moira Mikolajczak Louvainin Katolisessa yliopistosta, Belgiasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2018 ja analyysit toteutettiin monitasomallinnusta hyödyntäen. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Affective Science -lehdessä.

Jatkossa konsortio tarkastelee korona-ajan vaikutuksia vanhempien jaksamiseen eri maissa ja kulttuureissa vuonna 2020 maailmanlaajuisesti kerätyn aineiston pohjalta.

– On mielenkiintoista tarkastella, onko esimerkiksi sulkutoimien tai eristäytymisen vaikutus ollut erilainen yksilö- tai yhteisökeskeisissä kulttuureissa, Aunola ja Sorkkila pohtivat. Suomalaisvanhempien osalta uupumuksen on jo havaittu lisääntyneen entisestään poikkeusaikana.

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus