Kaupallinen yhteistyö: Myllyn Paras
Muistatteko, kun lapsuudessa lähdettiin koko perheen voimin kyläilemään sukulaisten ja tuttavien luokse?
Vierailut saattoivat olla varsin yllättäviä verrattuna tämän päivän kyläilyihin. Siihen aikaan eivät vanhemmat soittaneet, saati lähettäneet WhatsAppia sopiakseen vierailulle sopivaa ajankohtaa -kyläpaikassa joko oltiin kotona, tai sitten oltiin olematta.
Vierailut noudattivat lähes aina samantyyppistä kaavaa; aikuiset päivittelivät työkuulumiset, kalasaaliit, sukulaisten ja naapureiden menot ja tulot, sekä maalaiskylämme päätapahtumat; kuolleet ja joskus harvoin jopa syntyneet. Lapsilta tiedusteltiin koulukuulumisia, ja nuorisoa kiusoiteltiin tyttö- ja poikaystävistä.
Vierailun kohokohta minulle lapsena oli kuitenkin kahvipöytäkeskustelujen sijaan kahvipöytään katetut tarjottavat. Yleensä tarjolla oli pullaa -itse leivottua tietenkin. Pehmeää ja tuoretta. Raesokeri narskui hampaissa ja Mehumaijalla, sokeria säästämättä, itse keitelty mehu maistui tutuilta metsän marjoilta.
Kauas on tultu Mehumaijoista ja itseleivoituista pitkoista. Ainakin meidän kotona. Vieraat ilmoittelevat yleensä etukäteen tulostaan, jolloin nappaan lasten harrastuskyytien välissä kaupan paistopisteeltä pullat ja viinerit, sillä tiedän varmasti kaappiin jemmatun keksipaketin olevan tyhjä. Tiedättehän, kun ostat vierasvaraa kaappiin eikä sitä siellä kuitenkaan tosipaikan tullen ole. Kukaan niitä ei kysyttäessä myönnä kuitenkaan syöneensä. Kaipa meillä asustaa näkymättömiä herkkurosmoja.
Pakastepullat mallia ”sulata ja nauti” ovat ehdottomasti ruuhkavuosien pelastajat. Vaikka kuinka haluaisin olla pullantuoksuinen äiti, jonka pakasteesta löytyy aina tarjottavaa pitkoista kampanisuihin, olen myöntänyt itselleni vapautuksen tältä osa-alueelta. Enkä edes tunne sydämenpistoja asiasta. Leivomme lasten kanssa silloin kun siltä tuntuu, emme vieraita varten, ja nautimme jokaisesta vehnäjauhon pöllähdyksestä. Eihän leipomisen tarvitse olla pakkopullaa!
Leipominen ja siitä syntyvät tuoksut kuuluvat jouluumme mm. pipareiden ja torttujen muodossa. Piparit ovat erityisesti lasten suosikkeja, mutta perinteiset joulutortut maistuvat koko perheelle, eikä niitä usein jääkään vierasvaraksi asti. Tästä syystä aloitinkin tänä vuonna uuden jouluperinteen; jatkossa pakasteestamme löytyykin vierasvaraksi Myllyn Paras paistovalmis joulutorttu -pakkaus. Voiko helpompaa ratkaisua joulun ajan yllätysvieraiden kestittämiseksi ollakaan? Ja nämä säilyvät paketissaan myös herkkurosmoilta!
