Onnellisen parisuhteen kriteerit – Näistäkö se syntyy?

Onnellisen parisuhteen kriteerit – Näistäkö se syntyy?
Kuva: Freestock

Teksti Kristiina

Mitä tarkoittaa onnellinen parisuhde? Päätin googlettaa tuon kysymyksen. Sillä löytyi satoja artikkeleita ja listoja, jotka takaavat onnellisen parisuhteen. Ajatus siitä, että on olemassa lukuisia listoja, miten saada onnellinen parisuhde, pistää minut miettimään, miksi aihe sitten mietityttää monia. Uskon, että ainakin joka toisessa parisuhteessa on mietitty tuota kysymystä edes jossain vaiheessa suhdetta.

Eräältä sivulta löysin listan, miten onnellinen parisuhde syntyy. Ensimmäisenä oli, että olet onnellinen silloin kun olet rakkaasi kanssa. Lauseesta selkeästi puuttuu sana yleensä. Muutenhan riidatkin menisivät näin “kuuntele nyt, tämä on ihan järjetöntä, mikset” ja vastaus olisi “olen niin onnellinen, että suutut, kun olemme tässä vierekkäin.”

Meidän parisuhteessa on hetkiä, jolloin en ole yhtään onnellinen, että vietetään aikaa yhdessä. Mieheni on aamuvirkku ja itse olen aamu-uninen. Voisin mielummin viettää ne aamut yksin tai aamu-unisten lasteni kanssa ennemmin kuin miehen kanssa joka näyttää siltä, että uuden päivän voisi aloittaa juoksemalla maratonin. No, pääosin mekin olemme onnellisia yhdessä.

Toinen asia oli, että riitanne ovat rakentavia ja riitelette harvoin. Tässä viimeistään voidaan päättää, että meidän parisuhteemme ei ole onnellinen. Olemme kumpikin aika tempperamentisia ja äänet nousee herkästi suuttuessa ja siihenkö vielä lisätään väsyneet aivot niin en oikein usko, että meidän riitoja voi rakentaviksi kutsua. Meillä on harvoin isoja riitoja, mutta pienempiä mahtuu kuukauteen monta. Mutta jos kummatkin ovat väsyneitä ja riita lähtee siitä, että voiveitsi on pesussa, niin harvoin niin ei siitä rakentavaa riitaa tulee.

Me osaamme kyllä riidellä, kun mieheni on vihainen, minä nyökkäilen enkä ole kuulevinaankaan. Sama pätee toisinpäin. Joskus kun kumpikin on rauhallisempi, käymme asian läpi. Lasketaanko tämä rakentavaksi riitelyksi?

Kolmas kriteeri oli: rakastatte toisianne ehdoitta. No tähän voin samaistua. Koko paketit ovat mukana kuvioissa ja tiedettiin, mihin lähdettiin.

Neljäs kriteeri oli: keskustelette kaikesta. Emme oikein osu tähänkään kriteeriin. En usko, että kukaan keskustelee puolisonsa kanssa kaikesta. Ei salatakseen asioita vaan koska puolisoasi ei vain kiinnosta kaikki asiat eikä minuakaan kaikki hänen asiansa.

Viides kohta oli: kunnioitatte toisianne. No tämä pitää kyllä paikkaansa. Kyllä me kaikesta huolimatta kunnioitamme toisiamme. Emme me aina ymmärrä toisia, mutta kunnioitus toista ja toisen valintoja kohtaan pysyy.

Itse ajattelen, että onnellisia parisuhteita on monenlaisia. Ei ole olemassa taikasanoja tai listaa, joka määrittää parisuhteen onnellisuuden.  Meidän parisuhde on kuin tuuliviiri. Kun toisen vauhti kiihtyy, toinen pitää jalat maassa. Meidän parisuhteen taikasanat ovat luottamus, itsepäisyys, se että olemme kummatkin tarpeeksi sekaisin jaksamaan tätä sirkusta.

Koska olemme kumpikin äärettömän äkkipikaisia, taidamme kumpikin sortua katsomaan uutta asuntoa ainakin kerran kuukaudessa riidan jälkeen. Myöhemmin pelaamme korttia ja kireä tunnelma häviää ja puhumme sylikkäin riidan halki.

Meidän onnellinen parisuhde muodostuu extempore reissuista, riidoista ja varsinkin niiden yhteydessä happihyppelyistä, omista lukemishetkistä, pelihetkistä ja yhdessä ideoinnista. Se ei varmasti ole onnellisen parisuhteen määritelmä. Emme kulje samanlaisissa verkkahousuissa emmekä halua yhteistä omakotitaloa asuntolainoineen. Haluamme olla vapaita.

OnnTiedämme tarinoita, joissa yhdessä ollaan vain yhteisen asuntolainan vuoksi. Jos haluaisimme muuttaa erillemme, voisimme tehdä sen muutamalla lomakkeella, kunhan asunnot on löydetty. Ainakin minulle se on tärkeä asia, koska se tarkoittaa, että mieheni oikeasti haluaa viettää arjen kanssani, nähdä ne huonotkin puolet ja tehdä töitä tiiminä tämän parisuhteen ja meidän tapauksessa, koko perheen eteen.

Kristiina

Kristiina

Uusperhe-elämää viettävä kahden tytön äiti. Rakastan luonnossa liikkumista sekä yhteisiä pelihetkiä. Tykkään tehdä paljon itse ottaen lapsetkin mukaan ja käytämme paljon kierrätysmateriaaleja. Paras taitoni on unohtaa hetkeksi aikuisten murheet, maata lasten kanssa lattialla miettien sottaisuuden sijaan sitä, miksei kattoon voisi maalata Pipsa possua.