Äidit unohdetaan synnytyksen jälkeen: “Housuun lirauttelu ja selkäkipu kuuluu asiaan”

Äidit unohdetaan synnytyksen jälkeen: “Housuun lirauttelu ja selkäkipu kuuluu asiaan”
Kuva: Jordan Whitt

Teksti Erica

Jatkuvat selkäkivut, erkaumasta pömpöttävät vatsat ja märät alushousut olisivat nopeammin korjattavissa, jos äitejä ei unohdettaisiin synnytyksen jälkeen.

On itsestään selvää, että raskaus aiheuttaa kehossa fyysisiä muutoksia niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Ulkoiset muuttujat ovatkin silmämääräisesti nähtävissä, kuten kasvava vatsa sekä muuttuva ryhti. Sisäiset muuttujat sen sijaan jäävät helposti huomaamatta ellei niitä seurata ja tutkita. Eikä tässä puhuta nyt vatsassa kasvavasta lapsesta vaan tuki- ja liikuntaelimistön muutoksista.

Raskaudenaikainen seuranta

Suomessa on erinomaisesti järjestetty äitiyshuolto ja raskaudenaikainen seuranta. Seuranta keskittyy kuitenkin pääsääntöisesti kliinisiin tutkimuksiin kuten verenpaineen ja hemoglobiinin mittaamiseen, sekä sikiön ultraäänitutkimuksiin.

Äitiysneuvolassa ollaan myös hyvin kiinnostuneita äidin fyysisestä hyvinvoinnista. Usein kuultu kysymys onkin “Miten sinä voit?”, jolla tarkoitetaan äidin kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mahdollisesti äiti vastaa ja kertoo häiritsevistä kivuista sekä säryistä, jotka rajoittavat liikkumista.

Kuva: Freestocks

On hyvin mahdollista, että raskauden edetessä kivut ja säryt pahenevat. Äitiysneuvolassa kuitenkin usein painotetaan kipujen kuuluvan asiaan, joten tämän vuoksi moni äiti tyytyy kohtaloonsa. Tämä myös aiheuttaa sen, että monet hoidettavissa olevista tuki- ja liikuntaelinvaivoista jäävät huomaamatta sekä hoitamatta.

Hormonaaliset syyt, muuttunut kehon asento ja kudosten rasitus voivat raskausaikana aiheuttaa erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita sekä lantionpohjan toiminnan häiriöitä. Suurin osa oireista olisi hoidettavissa tuloksellisesti jo raskauden aikana.

Fysios on listannut yleisimpiä raskauden tuomia tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja:

  • raajojen puutumisoireet
  • selän ja lantion kiputilat
  • virtsanpidätys ongelmat

Jälkitarkastus: “Voit tutustua YouTubesta lantiopohjalihasten jumppaan.”

Onko jälkitarkastuksen tarkoitus nykypäivänä tarjota synnyttäneelle äidille todistus vanhempainpäiväraha hakemusta varten, vai huolehtia äidin hyvinvoinnista edesauttaen raskauden ja synnytyksen jälkeisessä palautumisessa?

Toimituksen sosiaalisessa mediassa tehdyn kyselyn mukaan moni vastanneista oli saanut jälkitarkastuksesta erittäin vajavaiset ohjeet synnytyksestä palautumisen suhteen. Osalla käyntiin ei ole kuulunut edes sisätutkimusta, kun taas toisilla käynti on sisältänyt keskustelua pelkästään lantionpohjalihaksista tai siitä miten he yönsä nukkuvat.

Toimituksen kyselyyn vastanneiden kokemuksia jälkitarkastuksesta:

Epämiellyttävä pakollinen ronkelointi josta ainut hyöty oli leima kelan papereihin.

– Kysyin onko erkaumaa ja ei kuulema ollut. Fyssarin mukaan oli paljonkin.

– Huoneeseen, haarat auki, sisätutkimus, ehkäisyinfo ja ulos. Kaikki tämä hoidettiin 15 minuutissa.

– Ei siellä katsottu kuin päällisin puolin ja kysyttiin onko jälkivuoto loppunut.

Moni sektiolla synnyttänyt äiti koki jääneensä tyhjänpäälle ja avuttomaksi palautumisen suhteen. Ne äidit, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta leikkauksesta, eivät myöskään osanneet arvioida haavan/arven kuntoa, joka aiheutti pahimmassa tapauksessa tulehtumisen.

Lue lisää sektioarven hoidosta Nordic Fit Maman sivuilta Sektioarpi voi vaikuttaa koko tuki- ja liikuntaelimistöön

Terveyskirjaston mukaan jälkitarkastuksen tulisi sisältää:

  • Raskauden ja synnytyksen läpikäyminen sekä niihin liittyvät äidin ja perheen kokemukset
  • Synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonta kyselyiden avulla, esimerkiksi käyttäen apuna EPDS-kyselyä
  • Verenpaineen, virtsanäyte
  • Hemoglobiini, mikäli synnytyksessä on ollut tavallista runsaampi verenvuoto
  • Gynekologinen tutkimus (synnytinelinten palautuminen, repeämien tai haavojen paraneminen, emättimen limakalvojen tila, kohdunsuu ja kohdun koko sekä kiinteys, lantionpohjan kudosten palautuminen)

Äitiysfysioterapia täytyy kuulua osaksi äitiyshuoltoa

Melkein kaikki toimituksen kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että äidit unohdetaan synnytyksen jälkeen ja äitiysfysioterapia tulisi olla osana äitiyshuoltoa niin raskaus aikana kuin synnytyksen jälkeenkin.

Olisikin erityisen tärkeää, että äitiysfysioterapiaa tarjottaisiin jo raskausaikana. Raskauden tuomia oireita hoitamalla edesautetaan äidin hyvinvointia sekä synnytyksen sujumista. Raskauden aikana tehdyllä fysioterapialla voidaan edistää myös synnytyksen jälkeistä palautumista, sekä ennaltaehkäistä esimerkiksi suorienvatsalihasten erkaumaa. 

Kuva: Arren Mills

Synnytyksen jälkeen jokaiselle äidille tulisi tarjota mahdollisuus fysioterapiaan, sillä vain kouluttautuneella ammattilaisella on tietoa ja taitoa tarttua asioihin jotka vaativat parantamista. Näin ollen jokainen äiti saisi kattavan ja perusteellisen yksilöidyn tarkastuksen lisäohjeineen.

Näin ollen äitiysfysioterapiassa käyneet voisivat jatkaa elämäänsä selkäsuorana ja alushousut kuivana ilman huolia synnytyksen jälkeisistä vavoista.


Myös personal trainer ja hyvinvointialan vaikuttaja Elina Leskinen puhuu äitiysfysioterapian puolesta.

Käsi pystyyn kenelle on epäselvää miten lantionpohjalihaksia kuuluisi treenata tai mikä niiden funktio ylipäänsä on. Neuvolassa ohjeistetaan, että lantionpohjalihasten treenaaminen on tärkeää, mutta usein siihen se sitten jääkin. Mun mielestä äitiysfysioterapia pitäisi kuulua pakollisena jokaiselle synnyttäneelle.”

Lue Leskisen ajatuksia hänen uusimmastaan blogitekstistään: Lantionpohjan ja keskivartalon palautuminen synnytyksen jälkeen

Erica Palosaari

Reilusti parikymppinen kahden lapsen osa-aikainen yksinhuoltaja. Aamutakissa ja jumppahousuissa taaperon perässä viilettävä tosi elämä -aktivisti, joka on luotu äidiksi muttei kotiäidiksi. Aitous, totuus ja huumori, jollekin mysteeri minulle elämäntapa.Kirjoitan myös blogia https://hiomatonhelmi.com/