Heippa anoppi!
Meillä on paljon yhteisiä vuosia takana ja toivottavasti vielä edessäkin. Meitä yhdistää rakkaus omiin lapsiimme. On kuitenkin paljon sellaista, mitä en ole uskaltanut sanoa ääneen, sillä olen pelännyt loukkaavani sinua. Nyt saan vihdoin tilaisuuden kertoa, mitä tietyistä asioista oikeasti ajattelen.
1. Kun joskus lapsia hoitaessasi teet meillä ruokaa, sinun ei tarvitse tuoda omaa kauhaa mukanasi. Meiltä löytyy kauha, itse asiassa montakin.
2. Hyvää lihaa saa meidänkin hypermarketista. Ei tarvitse mennä kauppahalliin asti tai raahata satojen kilometrien päästä teidän kaupasta. Sitä paitsi minäkin osaan ostaa ruokaa.
3. Sinun ei tarvitse tuoda mukanasi omia vessapapereita. Olemme varautuneet asiaan.
4. Saat käydä meillä suihkussa. Vettä kuluu joka tapauksessa ihan valtavasti. Ei siinä yksi suihkuttelu missään tunnu.
5. Meiltä saa myös lainaan pyyhkeitä ja lakanoita. Ei tarvitse tuoda omia. Pesukone pyörii muutenkin päivittäin.
6. Kun tulemme luoksesi, emme odota viiden tähden majoitusta täyshoitoineen. Älä stressaa liikaa. Kun kerrot siivonneesi päiväkausia tai tehneesi koko viikon ruokaa, koen, että jäämme kiitollisuuden velkaan ja meistä on vain vaivaa.
7. Lapsille saa antaa lahjaksi vaatetta. On kuitenkin hyvä tarkistaa ensin koko. Jos vaate on neljä numeroa liian iso tai vastaavasti liian pieni, sitä ei voi heti ottaa käyttöön, ehkei ollenkaan. Kysymys ei siis ole siitä, ettemmekö arvostaisi antamaasi lahjaa.
8. Huolehdimme mielellämme itse kotimme sisustamisesta. Meillä on hieman erilainen sisustustyyli. Joitakin ostamiasi esineitä pidän esillä vain silloin, kun olet kylässä. En uskalla laittaa niitä pois, ettet pahastuisi.
9. Huolehdimme itse lastemme uskonnollisesta kasvatuksesta. Uskonto on asia, josta meidän ei missään tilanteessa kannata puhua.
10. Jos lapsen koulukirjassa kerrotaan vaikkapa maailman synnystä tieteen näkökulmasta, pidäthän uskomuksesi omana tietonasi. Jos väität lapselle oppikirjojen valehtelevan, lapsen luottamus koko koulutukseen voi horjua. Ja minä tunnen oloni mitätöidyksi.
11. Näemme useammin minun perhettäni, sillä he asuvat lähempänä. Emme uskalla kertoa sinulle aina näistä tapaamisista, sillä loukkaannut ja koet muutenkin huonommuutta.
12. Minun perheeni ei juonittele sinun selkäsi takana.
13. Olet hyvä keskustelija. Jos vähän lyhentäisit juttujasi, ehtisivät muutkin osallistua.
14. Sinulla on tapana tulla tosi lähelle, kun keskustelemme. Se ahdistaa minua välillä.
15. Lapset haluaisivat sinulta enemmän huomiota. Kysele rohkeasti heidän kuulumisiaan. He ovat vielä pieniä, eivätkä osaa keskustella yhtä sujuvasti kuin aikuiset. Välillä heidän on vaikea saada suunvuoroa.
16. Jos lapsi ei soita sinulle oma-aloitteisesti, se voi johtua myös siitä, että hän odottaa sinun soittoasi.
17. Voit kertoa mielipiteesi, mutta voin olla eri mieltä, eikä se tarkoita sitä, että sinä olisit oikeassa.
18. On oikeastaan ihan hyvä, että asumme eri paikkakunnilla. Näin emme saa liika-annostusta toisistamme yhdellä kertaa.
19. Ennen lapsia ei kasvatettu paremmin. Nykyään ainakin omilla lapsillani on rajat ja säännöt, mutta heillä on myöskin oikeudet, lasten oikeudet. En halua hallita lapsiani pelolla.
20. Kaikesta huolimatta kuvailisin välejämme lämpimiksi ja on hyväkin, että emme sano ääneen ihan kaikkea, mitä ajattelemme. Kiitos hyvistä keskusteluista ja tuestasi. Kiitos siitä, että olet kasvattanut hienon pojan, minun puolisoni ja lasteni isän. Olet minulle tärkeä ihminen ja arvostan sinua. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
Terveisin, miniäsi
