Rivot ja riettaat vanhemmat – Oma seksuaalisuus vanhemmuuden alla

Rivot ja riettaat vanhemmat – Oma seksuaalisuus vanhemmuuden alla
Kuva: Dainis Graveris

Teksti Elina

Miten pitää kiinni omasta minuudesta ja seksuaalisuudesta, kun perhe kasvaa kahdesta aikuisesta vanhemmiksi ja lapseksi? Saako vanhempi olla makuuhuoneessa rivo ja roisi? Millaista on seksi pikkulapsiperheessä – vai onko sitä edes? Näihin kysymyksiin hain vastausta seksuaaliterapeutti ja ihmissuhdevalmentaja Susanna Syldiltä.

– Seksi on paljon muutakin kuin itse akti. Pientenkin lasten nähden voi antaa parisuhteessa läheisyyttä suukottelemalla ja hieromalla. Samalla pidetään seksi ja läheisyys ajatuksissa, seksuaaliterapeutti ja ihmisuhdevalmentaja Susanna Syld kertoo. Syldin mukaan seksuaalisuus saattaa hautautua vanhemmuuden alle, ja jos seksille ei tule arjessa luonnostaan paikkaa, se tulee ottaa.  

– Oma nautinto olisi hyvä nähdä voimaannuttavana tekijänä myös pikkulapsiaikana, Syld kehottaa. Toki on yksilöllistä, miten merkityksellisenä kukin kokee oman seksuaalisuutensa ja sen tuovan nautinnon, mutta vauvakuplan puhkeamisen jälkeen ei ole tarkoituksenmukaista sulkea seksiä kokonaan pois pariskunnan välillä. Läheisyyden totaalinen loppuminen ei voi olla yksipuolinen päätös suhteessa, jossa on kaksi aikuista.

Parisuhteessa läheisyyttä voi toteuttaa seksin lisäksi myös kosketuksella ja toisen huomioimisella. Kuva: Conscious Design

– On tärkeää, että parisuhteessa ollaan seksin saralla samalla puolella eikä asetuta toisiaan vastaan, Syld muistuttaa. Hän peräänkuuluttaa keskustelua ja avoimuutta siitä, milloin ja millaista seksiä ja läheisyyttä suhteessa toivotaan. Luulojen perusteella ei kannata luoda oletuksia toisen osapuolen ajatuksista. Olisi hyvä keskustella, millaisista asioista kummankin tarpeet täyttyvät ja mitä seksi merkitsee: se tuo nautinnon lisäksi myös merkityksellisyyden kokemuksen ja yhteyden toiseen. Seksi täyttää siis myös henkistä tarvetta. Syld kehottaa pariskuntia ymmärtämään lempeydellä toisten tarpeita, vaikka tarpeet olisivat pariskunnan välillä ristiriidassa.

Sekä julkisessa keskustelussa että esimerkiksi neuvoloissa puhutaan harvoin miesten ajatuksista synnytykseen, raskauteen ja seksuaalisuuteen liittyen. Synnytys on usein järisyttävä kokemus myös tuoreelle isälle – tai sille kumppanille, joka ei ole synnyttäjän roolissa, ja siihen voi kuulua myös seksihalujen menettäminen, kun on nähnyt kaiken läheltä. Miehet eivät välttämättä edes tiedä, että heitäkin saa ällöttää ja etoa ajatuskin seksistä sen jälkeen, kun on nähnyt oman kumppaninsa synnyttämässä, vaikka synnytys itsessään olisikin ollut positiivinen kokemus. Myös nämä asiat ja tunteet olisi hyvä tiedostaa ja käydä keskustelua kumppanin kanssa.

Parisuhteessa seksiinkin liittyen avainasemassa ovat avoimuus ja keskusteluyhteys sekä ymmärrys ja lempeys toista osapuolta kohtaan. Toisaalta jos seksi ja läheisyys loppuvat suhteessa kokonaan ja tilanne kestää pitkään, Syld kehottaa hakemaan ammattiapua, esimerkiksi juuri seksuaaliterapeutilta.

– Seksuaalisuuteen kuuluu tietty tuhmuus. Seksin ei tarvitse olla siveellistä vain siksi, että pariskunnasta on tullut pienen lapsen vanhempia, Syld sanoo. Seksuaalisuudessa on kysymys myös siitä, mihin antaa itselleen luvan: on edelleen hyväksyttävää olla halukas ja rietas, vaikka naisesta on tullut äiti ja miehestä isä. Vaarana on, että seksistä tulee yksinkertaisesti tylsää.

Myös pienen lapsen vanhempi saa olla rivo ja rietas. Kuva: Dainis Graveris

– On tärkeää muistaa oma minuus vanhemmuuden taustalla, Syld sanoo. Ihmisellä voi olla monta roolia, ja vanhemmuus on vain yksi niistä.

– Olet yhä sama ihminen ja oma itsesi, ja se tuo oman lisänsä myös seksuaalisuuteen. On tehtävä tietoinen päätös, että muistaa oman minuutensa vanhemmuuden vyöryn alla.

Oma seksuaalisuus voi olla tärkeä voimapankki. Oman nautinnon merkitys on voimaannuttava tekijä, ja siksi olisikin tärkeää ottaa arjessa hetkiä, jotka ovat ihan omia – niin, että vanhemmuus väistyy taka-alalle, vaikka sekin on tärkeä rooli. Seksin ja seksuaalisuuden voi kokea positiivisena voimavarana, josta saa voimaa arkeen ja vanhemmuuteen.

Elina

Elina

Olen uusperheen lempeä, hassutteleva ja erityisesti kirjallisuudesta ja kaikenlaisista taideprojekteista innostuva hipihkö äiti, joka ei juo kahvia ollenkaan, mutta yrittää aina syödä vähemmän suklaata.