Helmikuun isäkimara: Vieraana Markku Heino – Herkästi runoileva myyntimies

Teksti Jussi

Isäkimaran toinen vieras Markku Heino on syvällisesti runoileva myyntimies Forssasta. Leskeksi noin kymmenen vuotta sitten jäänyt mies on nähnyt vanhemmuuden monet roolit ja saanut kokea nousut ja laskut vahvasti omissa nahoissaan. Silti, ja ehkä juuri siksi, video piirtää eteeni nauravan ja vahvan isän, jonka puheesta kuultaa heti lämpimän hersyvästi sykkivä sydän.

Markku Heino on viimeisen kymmenen vuoden aikana käynyt sisäistä kehityskeskusteluaan päivittäin. Loputtomilta tuntuneiden istuntojen jälkeen hän on saanut kiinni omasta tavastaan olla juuri se oikea isä omille lapsilleen. Helpolla se ei ole tullut, vaan se on vaatinut sinnikkyyttä ja sitoutumista myös lähipiiriltä.

– Onnistuminen vanhempana on vaatinut paljon ulkopuolista tukea, Heino jakaa vilpittömästi kiitosta. Hankaluudet ja haasteet kuuluvat elämään eikä niitä pidä vältellä. Tärkeintä on tietoisuus siitä, että asiat aina järjestyvät. Tähän ajatukseen Heino on aina onnistuneesti tukeutunut ja se on kantanut pitkälle.

Heino tunnistaa sen, että vanhemmuus on muuttanut muotoaan vuosien aikana. Kasvanut kokemus ja iän tuoma varmuus ovat lisänneet tietoisuutta omasta itsestä ja sitä kautta on ollut helpompi olla parempi isä lapsille. Aikaisempi päätön sykkiminen, pelkkä reagointi muuttuviin tilanteisiin on muuttunut tasaisemmaksi ja varmemmaksi olemiseksi. Armollisuus itseään kohtaan on tullut osittain pakon edessä osaksi arkea eikä sen merkitystä voi väheksyä kovaa vauhtia etenevässä maailmassa.

Heino korostaa avoimuutta ja puhumisen kulttuurin esiin nostamista perheissä. Kun perheessä keskustellaan avoimesti ja rehellisesti vaikeistakin asioista, saa jokainen perheenjäsen tartuntapintaa ja näkökulmia asioihin. Se, että vanhempi on aito oma itsensä, on rikkaus. Lapsi näkee epäaitouden kuoren läpi, Heino itse ajattelee asiasta. Heinon kokemus on, että lapsilla on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi juuri omana itsenään. Vanhemman tehtävä on varmistaa, että tämä myös toteutuu.

Kirjoittaminen ja runous ovat tulleet vahvaksi osaksi Heinon elämää viimeisten vuosien aikana. Kirjoittamisen monet tasot ovat antaneet sopivan alustan purkaa omia tuntojaan ja sanoittaa sisällä myllertäviä tunnekuohuja. Kirjoituskone laulaa nykyään sulosävelmiä melkoisella tahdilla. Sisälle patoutuneet ajatukset ovat löytäneet tapansa purkautua ulos eikä sitä virtaa pidä pysäyttää. Heinon runot antavat ajattelemisen aihetta ja jättävät tilaa myös lukijan mielikuvitukselle.

Ohessa Markku Heinon runo kokoelmasta Kuudesti kerrottu (04/2020)

isä

näytit kerran mulle tähteä
silmilläs kerroit miksi valo on niin tärkeä
pidit kädestä ajattelit taivaan väreillä
et hyvä on olla lähellä

kun olin pieni kutitit nauroin sun kämmenellä
kuin onnellinen pesusieni
turvaan mut kuuntelit hyvään yöhön peittelit
tarinaksi vuorikarhun sun voimaas kiinni rapsutit
peloistani vapautit

isä
oi isä!

aika ilman tietäjää lumottua kuuta
olis ollut niin paljon vähemmän
oisin pessyt lauantaina väärää sukkaa
vanuttanut monta itkua aiheetonta
kolissut karman kulmiin
nähnyt vain harmaan häilyvän

sun vierellä on ollut hyvä kävellä
elämän teillä kääntyä
ei tarvitse sorateillä hirvikärpäsistä hätäillä
ain katsees on ollut täynnä rohkaisua
ymmärrystä rakkauskertomilla hyväksyvä

tähtimetsään unohdettua aikaa huutelen

kun runo varastaa huuliltani tuulen
tiedoistani taidoistani sanoillani

kiitollisuuden suuresta sielustasi suutelen

vie meitä eteenpäin virta elämän
tuo joskus eteen aamun hämärän
unohtaa onnen kiiltävän

mä silloin sut öihini taas tuon sen hetken
kun näytät sitä tähteä
tiedän silloin et rakkaudella on uusia värejä
ja miks ilo on niin tärkeä

isä
rakas isä!

ilman sun hymyjä kaikki ois niin pientä
en ois löytänyt onnea varten sitä pesusientä
joilla pestään rakkauden kiteitä
millä ajatellaan kuin taivaan äärellä
ja miten ollaan kuin kukka suurella kämmenellä