Vauvavuodesta jäi käteen pettymys – “Halusin niin nauttia tästä ajasta”

Vauvavuodesta jäi käteen pettymys – “Halusin niin nauttia tästä ajasta”
Kuva: Jill Sauve

Vauvat kasvavat nopeasti, ja siitä ajasta täytyykin ottaa kaikki ilo irti. Tuttu lause? Niin paljon kun halusinkin nauttia niistä ensimmäisistä hetkistä lasteni kanssa, oli kokemus aika erilainen.

Esikoisen vauva-aika oli kokonaisuudessaan melko haastava. Hän ei viihtynyt käytännössä ollenkaan itsekseen, joten arkea pyöritettiin vahvasti vauva syliin liimattuna. Imetysdieetti sekä rikkonaiset yöt verottivat jaksamista entisestään. Vauvakuplasta olin kuullut tarinoita, mutta se jäi vain haaveeksi. Muistan ajatelleeni, että ehkä saan kokea sen ensi kerralla.



Toinen lapsemme on kuin sisarensa vastakohta. Hän viihtyy itsekseen pitkiäkin pätkiä seikkaillen ja tutkien paikkoja. Silti nyt kun tämäkin vauvavuosi on taputeltu, huomaan ettei sitä kuuluisaa kuplaa tullut taaskaan. No, ihan ymmärrettävää kun taloudessa on se toinenkin lapsi (joka on vielä tällä hetkellä parhaassa tahtoiässä). Kun päivät kuluvat sinkoillessa sinne tänne, on vaikeaa pysähtyä ja keskittyä hetkeen.



Päällimmäisenä mielessä on pettymys ja epäonnistumisen tunne. Olisin ennen kaikkea halunnut elää vauvavuodet niistä nauttien, mutta sen sijaan tunsin paljon huolta, väsymystä, ärsytystä ja riittämättömyyttä. Kateutta siitä, että muut saavat kokea sen upean, ainutlaatuisen kuplan. Lohduttaudun sillä, että tämä ei tee minusta huonoa äitiä, enkä varmastikaan ole asian kanssa yksin.

Mutta miten sitten käsitellä näitä tunteita? Ensinnäkin ne kannattaa sanoa ääneen. Itse suljin kaiken sisälleni aivan liian pitkään, eikä siitä ollut muuta kuin haittaa. Ei ole väliä kerrotko tunteistasi puolisolle, ystävälle vaiko tuntemattomille esimerkiksi Facebookin vauvaryhmässä. Kaikki on ssllittua, kunhan et jää tunteiden kanssa yksin. Se on jo hyvä alku.



Suosittelen myös painamaan erityisen hyvin mieleen ne ihanat hetket, joita vauvan kanssa on kokenut. Sylissä nukutut päiväunet, silittely, halailu ja pusut. Vauvan pään nuuhkuttelu. Kukkuu-leikit ja vauvan ihana nauru. Ja muista se, että vaikka vauvavuosi olisikin tuntunut suossa rämpimiseltä, niin sinä hitto vie selvisit siitä. Taaperovuosista selviytyminen onkin sitten ihan toinen juttu, mutta siitä lisää myöhemmin!

Heidi

Kahden pienen lapsen kotiäiti sekä yhden miehen vaimo, joka haaveilee omasta pihasta ja pitkistä hermoista. Suklaan suurkuluttaja. Empaattinen ihminen, joka ei ota elämää liian vakavasti."Olkoon kahvisi yhtä vahvaa, kuin lastesi tahto."