Anteeksi, onko teillä hetki aikaa puhua kuolemasta?

Anteeksi, onko teillä hetki aikaa puhua kuolemasta?
Kuningas Ein seinää koristaa talon aikuisen naisen maalaama muisto lemmikistä.

Kotonamme asui meidän ihmisten lisäksi kaksi koiraa, akvaariokaloja, kaksi kissaa, kaksi hevosta, kaksi vuohta, Kukko Kekkonen ja kanat sekä lammas.  Alun perin olin miettinyt kirjoitusta siitä, miten hullu pitää olla, että haalii nuo kaikki eläimet tähän ruuhkavuosien keskelle.  Milloin ihminen on valmis lemmikille?

Vinkkejä siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Neuvoja ajankäytöstä. Elämä ja sen kiertokulku päättivät kuitenkin toisin ja siitä syystä päätin aloittaa siitä toisesta päästä -kuolemasta. 

Kuningas Ei omisti lampaan. Ei hän toki viisivuotiaana siitä vastuussa ollut, vaan lampaan hoitamisesta huolehtivat aikuiset. Kuningas Eille oli kuitenkin kunnia-asia saada omistaa jokin eläin. Pitää huolta jostakin. Kertoa kavereille viskarissa, että hänellä oli oma lemmikki-Batman. Lampaan nimi siis oli Batman. 

Aikuisille Batman tuotti hieman päänvaivaa. Se muutti meille asumaan pienenä karitsana velipoikansa Ryydmanin kanssa. Tarkoituksena oli, että molemmat päätyisivät kesän jälkeen paistiksi pakastimeen. Kesä oli todella kuuma ja eräänä helteisenä päivänä pieni Ryydman löytyi menehtyneenä marjapuskan juurelta. Batman kuitenkin jäi eikä talon naispuolinen aikuinen enää halunnut siitä paistia pakkaseen. Varmasti laumaeläimenä Batmanille olisi ollut syytä etsiä joko lajitoveri tai sitten koti, jossa se voisi olla osa laumaa, mutta toisinaan sitä ajattelee asioita sydämellä eikä aivoilla.  

Ensimmäisen vuotensa Batman vietti yhteiseloa vuohien kanssa vaihtelevalla menestyksellä. Martta-vuohi oli lauman ainoana sarvipäänä despootti, joka hallitsi kaikkea heinäkasoista parhaisiin hengailupaikkoihin ja Batman jäi supersankarin nimestä huolimattaan usein viimeiseksi. Seuraavana kesänä Batman pisti vuohille jo kampoihin, mutta taistelu heinäkasasta oli niin veristä, että elo samassa aitauksessa ei enää onnistunut. Batmanista tulikin seuralammas ja lenkkikaveri. Oletteko nähneet, kun lammas juoksee? Se on hauskan näköistä se. 

Talon aikuista naispuolista ihmistä vähän häiritsi Batmanin ääni. Aikaisemmin iltaisin talli oli ruuhkavuosien keskellä elävän naisihmisen rauhan tyyssija.  Hiljaisuus ja hevosten rouskutus oli parasta mitä nainen tiesi ja usein hän vain istui pimeässä tallissa hiljaisuutta kuunnellen. Batmanin muutettua talliin hiljaisuuden rikkoi vaativa BÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ. Tiesittekö, lammas on erittäin äänekäs eikä sen bäää ole mitään kaunista kuunneltavaa? 

Batman oli äänekkyydestään huolimatta talon aikuiselle naiselle yksi tallin terapeuteista ja kuten sanottu, Kuningas Ein suuri ylpeyden aihe. Joku toinen saattaisi pitää hupsuna kiintymistä lampaaseen, mutta hei! Oli Maijallakin karitsa! Ja vessapaperimainoksissa! Talon aikuisen naisen sydämeen tulikin mustelmia, kun eräänä aamuna talon aikuinen mies kertoi, ettei Batmania enää ole. Sinä aamuna jostakin tuntemattomasta syystä Batman ei enää ollut herännyt, vaan lähti tuuleksi taivaan rantaan. 

Menetystäkin kipeämpää teki kertoa Kuningas Eille tuon villaisen, äänekkään ystävän poislähdöstä. Puoli päivää talon aikuinen nainen kokosi itseään pystyäkseen siihen. Mietti kovasti, miten uutinen kerrotaan ja milloin. Ei siihen kuitenkaan ole oikeasti hyvää hetkeä. Ei kuolemakaan katso, koska se saapuu. Se vain saapuu.  

Talon aikuinen nainen vei Kuningas Ein kävelylle. He katselivat sinistä taivasta sekä valkoisia pilviä ja silloin nainen sai sanottua: Batman ei enää ole täällä. Kuningas Ei ja nainen halasivat tiukasti toisiaan. Kumpikin itki vähän. Sitten Kuningas Ei osoitti yhtä pilveä ja kertoi sen olevan Batman. Hiljalleen pilvi lipui muiden luokse, sulautui lopulta yhdeksi isoksi pilveksi. Naisen sydän keveni hiukan. Nyt Batmanin on varmasti hyvä olla siellä, missä se ikinä onkaan. 

Batmanin ääntä on ikävä. Tallissa on hiljaista. Vain hevosten rauhallinen rouskutus täyttää tilaa. 

Karoliina

Täytän joka vuosi 25 ja olen äiti 2008 syntyneille kaksosille (tyttö ja poika, joilla on muuten eri syntymäpäivät) sekä 2015 syntyneelle Kuningas Ei:lle. Lasten lisäksi laumaani kuuluu kotimaista räppiä tehtaileva Aviomies sekä sekalainen seurue eläimiä. Asun perheeni ja laumani kanssa kiven heiton matkan päässä (jos sattuu olemaan TODELLA hyvä kivenheittäjä) Helsingistä maaseudulla 1800-luvun puolivälissä rakennetussa hirsitalossa. Tällä hetkellä elän keskellä urakriisiä enkä tiedä, milloin sitä vihdoin aikuistuisi tai täyttäisi edes 26. Niin elämästäni kuin jutuistanikin puuttuu usein Se punainen lanka, mutta koitan paikata sitä läjällä sarkasmia. Ainakaan aika ei käy tylsäksi, kun sohii sitä sun tätä joka ilmansuuntaan.