Lasten ja nuorten välinen kiusaaminen tapahtuu nyt netissä

Lasten ja nuorten välinen kiusaaminen tapahtuu nyt netissä
Kuva: Adrian Swancar

Kiusaaminen on selvästi vähentynyt, mutta sitä esiintyy sitä edelleen huolestuttavan paljon, arvioi opetusministeri Jussi Saramo. Keskimäärin joka 20. nuori ja lapsi on kokenut kiusaamista viikoittain. Maaseudun Tulevaisuus kertoo, että hallitus on listannut keinoja, joilla lasten ja nuorten koulukiusaamista ja syrjäytymistä pyritään ehkäisemään.

Etäopetus siirtänyt kiusaamisen nettiin

Valopilkun hankevastaavana toimiva Tina Holmberg- Kalenius arvioi, että koronan myötä kiusaaminen on siirtynyt pääasiassa nettiin. Fyysinen kiusaaminen on jäänyt vähemmälle ja siirtynyt kouluympäristön ulkopuolelle. Etäopinnot ovat helpottaneet monien koulukiusattujen oppilaiden tilannetta. Holmberg-Kalenius toimii valtakunnallisesti Lahdesta käsin, ja tukee toiminnallaan kiusattuja lapsia ja heidän vanhempiaan.

Vertaistukiryhmien lisäksi Valopilkussa tarjotaan keskusteluapua ja tukea nuorille, aikuisille, perheille, sekä ammattilaisille. Neuvonta tapahtuu puhelimitse, netin kautta sekä yksilötapaamisissa. Viranomaisille ja eri alojen ammattilaisille tarjoamme koulutuksia ja yhteistyömahdollisuuksia. Valtakunnallista toimintaa rahoitetaan veikkausvaroin.

Valopilkun toiminta ei ole juurikaan muuttunut, vaikka auttaminen on siirtynyt nettiin. Vertaustukiryhmät kokoontuvat etänä ja niihin riittää tulijoita. Valopilkku myös kouluttaa ammattilaisia tunnistamaan ja puuttumaan kiusaamiseen. Ammattilaisten kouluttaminen kiusatun jälkihoitoon on myös oleellinen seikka.

– Toisaalta etäopiskelu on tuonut netin lähemmäksi ja esimerkiksi luokan WhatsApp-ryhmässä on voinut olla kiusaamista. Tilastoja asiasta ei kuitenkaan ole”, kertoo Holmberg-Kalenius.

Yksinäisyyttä yhä pienemmillä lapsilla

Valopilkussa on myös huomattu, että yhä pienemmät, ja jopa päiväkoti-­ikäiset lapset kokevat yksinäisyyttä. Syrjäytymisvaaran kehitykseen tulisi puututtava mahdollisimman ajoissa. Osattomaksi jäämisen tunne ja kiusaaminen ovat yksi oleellisimmista syrjäytymisen syistä.

Korona-aika ei ole juuri muuttanut vakavien kiusaamistapausten määrää, arvioi Aseman Lapset ryn K-0-hankkeen asiantuntijat. Kiusaaminen on siirtynyt osin nettiin ja konflikteja sovitellaan nyt etänä.

”Koronavuoden ehkä näkyvin vaikutus on nuorten yhteydenottojen väheneminen. Heitä on mukana tukiryhmissä, mutta yksilötapaamisia ei juuri etänä ole. Joillekin kiusatuille etä­yhteys on mahdollisuus, toisille taas ylitsepääsemätön este”, Holmberg-Kalenius Valopilkusta arvioi . Hän myös painottaa, että on jokaisen aikuisten vastuulla puuttua kiusaamiseen. Vastuu ei voi olla vain poikkeusajan uuvuttamilla kouluympäristön henkilökunnalla.

Mitä nettikiusaaminen on?

MLL mukaan nettikiusaamisella tatkoitettaan pahan mielen aiheuttamista pilkaten, nöyryyttäen ja tietojen levittämisen kautta. Myös uhkailu kuuluu kiusaamisen piiriin yhdessä pelottelun kanssa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan loukkaavaa kohtelua, kiusaamista ja häirintää voi tapahtua muun muassa:

  • sosiaalisessa mediassa
  • pikaviestipalveluissa
  • yhteisöpalveluissa
  • chateissa
  • pelisivustoilla
  • tekstiviesteissä

Asiasta uutisoi aiemmin Maaseudun Tulevaisuus

Lähteet: Harjulan Setlementti ry/ tukikeskus Valopilkku, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *