Ennen koronaa: Suomen naiset äiteinä, äidiksi haluavina- Ja sitten ne lapsettomat

Ennen koronaa: Suomen naiset äiteinä, äidiksi haluavina- Ja sitten ne lapsettomat
Kuva: Pixabay

Helsinginuutisten tutkimasta tilastodatasta ilmenee, että Suomessa oli vuonna 2019 ennen koronaa 1 587 700 äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia. Eniten oli kahden lapsen äitejä, yhteensä 660 079. Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Syntyvyys on laskenut yhdeksäntenä vuonna peräkkäin, ja syntyvien lasten määrä naista kohti oli vuonna 2019 kaikkien aikojen matalin.

Koronan vaikutus äitiyteen

Vuonna 2020 Syntyvyys on lähtenyt maltilliseen nousuun ainakin alueittain. Yle uutisten mukaan erimerkiksi Uudellamaalla syntyvyys on kääntynyt pieneen nousuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. On kuitenkin liian aikaista arvioida koronan todellista vaikutusta syntyvyyteen, ja erityisesti siihen ovatko äidit ensisynnyttäjiä. Äitien määrää ei siis nykytietojen valossa voida vielä tarkastella.

Ne lapsettomat

Lasten hankinta ja koko elämä ovat lopulta vain haaveiden, parisuhteen, työn, terveyden, biologian, asenteiden, taloudellisten asioiden ja kohtalon yhteistä sattumaa.

Miksei kaikki naiset tule automaattisesti äidiksi? Niin sanotut synnytysikäiset naiset saavat nykyään elää elämää, josta aikaisemman sukupolvien isoäidit eivät osanneet edes haaveilla. Naisten on mahdollista kouluttautua, mahdollista toteuttaa itseään työn, harrastusten ja vapaa-ajan kautta.

Enää ei ole pakko mennä nopeasti naimisiin ensimmäisen poikaystävän kanssa, vaan voi rauhassa todeta että vaihtamalla joskus vaan paranee. Käyttää ehkäisyä, sekä vaatia sitä myös toiselta. Lapsia voi tulla, mutta ajoitukseen ja määrään voi ja saa itse vaikuttaa monin eri tavoin. Onneksemme saa olla melko varmoja siitäkin, että lapset selviävät hengissä kouluikäisiksi, sekä ihan aikuisuuteen saakka.

On myös tahtomattaan lapsettomia. Tahattomien lapsettomien yhteisö Simpukka kuvailee lapsettomuuden olevan poikkeuksellinen kriisi. Mukana on toivon ja epäonnistumisen tunteita jotka vuorottelevat elämän eri vaiheissa. Yhteisön mukaan jopa noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen kohtaa tahattoman lapsettomuuden.

Syitä on siis monia: perhetilanne, halut, fysiologiset, biologiset, kohtalo, sattuma jne.

Naisten vastuulla?

Paine lasten hankinnasta ja syntyvyyden nostamisessa tuntuu kohdistuvan erityisesti naisiin. Takavuosien hämmennystä herättänyt Antti Rinteen (SDP) kutsuhuuto naisille ”synnytystalkoista” on edelleen hyvä esimerkki siitä, miten vastuu nähdään naisten asiana. Vastuu lasten teosta on vahvasti mielletty naisten, ja varsinkin korkeakoulutettujen ja uraorientoituneille naisille. Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin kaikista eniten lapsettomana ovat kouluttamattomat miehet. Tyypillisin lapseton suomalainen on siis mies, jolla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, työtä, eikä parisuhdetta.

US kertoo, että joka kolmas nelikymppisistä suomalaisista miehistä on lapseton ja naisista vain joka viides. Korkeakoulutuetuista 45-vuotiaista miehistä oli lapsettomia 22% ja vähiten koulutetuista miehistä lapsettomia on 36%. Vähän koulutetuilla miehillä ei ole parisuhdettakaan yhtä usein kuin korkeakoulutetuilla miehillä.

Kodinkuvalehden lukijan Iina29 ajatukset kiteyttävät lapsettoman naisen ajatuksia:

“Olen saanut tuntea olevani itsekäs ja pinnallinen. Minun on annettu ymmärtää, ettei elämälläni ole merkitystä. Vain siksi, ettei minulla ole lapsia! Moni äiti julistaa, että vain lapsen saanut tietää, mikä elämässä todella on tärkeää ja mitä rakkaus todella tarkoittaa. Entä jos lapsia ei tule?”

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *