Tunnekylmyyden juuret ovat biologiassa ja geeneissä. Vaikka lapsella olisi peritty alttius tunnekylmyyteen, kasvatus ja kohtelu lopulta ratkaisevat, millainen hänestä kasvaa.
Tunnekylmä lapsi ei tunne empatiaa, syyllisyyttä, häpeää tai
katumusta. Näitä piirteitä voidaan havaita jo neljävuotiailla lapsilla kertoo Husin oikeuspsykiatrian professori Nina Lindberg Helsingin Sanomille.
Tunnekylmyyttä esiintyy niin, ettei lapsi reagoi toisen lapsen kipuun tai itkuun. Tunnekylmä lapsi saattaa havaita toisen kärsimyksen, mutta ei pysty itse jakamaan tunnetta. Näin reagointi toisen suruun ja kipuun on olematonta.
Jo lapsena havaittu tunnekylmyys voi aikuisiässä yhdistyä psykopatia-oireyhtymään, johon liittyy tunnekylmyyden lisäksi empatiakyvyn ja katumuksen tunnon heikkoutta, itsekeskeisyyttä sekä impulsiivisuutta ja vastuuttomuutta, kertoo Lindberg. Hän kuitenkin muistuttaa, että lasten ja nuorten kohdalla ei voida puhua vielä psykopatiasta, koska aivojen kehitys on kesken.
Tunnekylmyyteen on monia syitä
Vaikka lapsella olisi peritty alttius tunnekylmyyteen, kasvatus ja kohtelu ratkaisevat, millainen hänestä kasvaa. Kova kuri, ankara kohtelu, rangaistukset eivät tehoa tunnekylmiin lapsiin. Rangaistukset ja jäähyt voivat jopa vahvistaa lapsen tunnekylmiä piirteitä. Ne eivät tuota tulosta, sillä tutkimuksen mukaan tunnekylmillä aivojen palkkiojärjestelmät toimivat eri lailla kuin muilla lapsilla.
On muistettava että empatian puute saattaa liittyä myös autismikirjon häiriöihin. Autistinen lapsi kuitenkin kykenee empatiaan, mutta hänelle kyky tunnistaa toisten ajatukset ja tunnetilat on vaikeaa. Esimerkiksi asperger-lapsi loukkaa ymmärtämättömyyttään, tunnekylmä lapsi usein harkitusti ja tahallaan.
Hyvä uutinen on se, että kasvatuksella voidaan auttaa lasta, jolla on tunnekylmälle toiminnalle ominaisia piirteitä.
Tunnekylmyyttä voidaan lieventää empatialla, sensitiivisellä kohtelulla ja myönteisellä vuorovaikutuksella
Tunnekylmät piirteet ovat riski myös lapsen omalle kehitykselle. Uhkana on myöhemmin antisosiaalinen käytös joka altistaa myöhemmin monille ongelmille.
Lapsi ei opi empatiaa mikäli hän ei sitä itse saa. Aina kun on syytä, lapsen hyvä käytös pitää palkita heti ja voimakkaasti esimerkiksi kehumalla. Hän saa huomiota ainoastaan hyvästä käytöksestä, mutta ei huonosta. Jo olemassa olevaa tunnekylmyyttä ei ole koskaan liian myöhäistä alkaa lieventämään vanhempien antamalla empatialla, sensitiivisellä kohtelulla ja myönteisellä vuorovaikutuksella.
Tunnetaitokoulutus Tunne&Taida mukaan lapsi oppii parhaiten tunnetaitoja kokemalla, elämällä ja mallintamalla aikuisia sekä ikätovereitaan. Taitojen juurruttamiseen vaikuttaa siis vahvasti lapsen oma kokemuksellisuus, mutta myös riittävät toistot ja pitkäjänteinen ohjaus.
Jos lapsi saa kasvaa lämpimässä, sensitiivisessä kodissa, lievä perinnöllinen tunnekylmyys, tai sille altistava peloton temperamentti voidaan jalostaa hyvään tarkoitukseen voimavaraksi. Pelottomuutta tarvitaan esimerkiksi monissa ammateissa, kuten palomiehen, poliisin tai ensihoitajan työssä.
Ei vielä kommentteja