Lastenpsykiatrin mukaan lapsikin osaa käyttää valtaa- lapsi kahden kodin valtiaana

Lastenpsykiatrin mukaan lapsikin osaa käyttää valtaa- lapsi kahden kodin valtiaana
Kuva: Kelly Sikkema

Kahden kodin välillä tasapainoileva lapsi osaa näyttää paljon kiukkua, surua ja myös pelkojaan. Kun tuttua perhettä ei enää ole, kaikki on ainakin aluksi uutta ja outoa. Ei ole helppoa löytää paikkansa uusperheessä, kun taas toisaalla saattaa joutua tottumaan paikkaansa ainoana lapsena. Lapsi ottaa tunteensa rohkeasti esille, mutta samalla hän on myös taitava vallankäyttäjä, niin hyvässä kun pahassa. 

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo lasten käyttävän valtaa aina kun siihen on mahdollisuus. Sinkkonen kertoi Yle akuutti artikkelissa, että lasten manipulatiivista käyttäytymistä ja vedättämistä ylläpitää se, että aikuiset lähtevät voimakkaasti tunteella mukaan. Lastenpsykiatrin mukaan paras tapa aikuiselta on neutraali käytös ja viileä suhtautuminen.

Kun lapsi on vihainen vanhemmalle, muuttuu toisesta vanhemmasta parempi ja rakkaampi

Eroperheissä saattaa olla vaarana vanhemman kiintyminen lapseen, ja tämän mielipide siitä millainen vanhempi on. Sinkkosen mukaan aikuinenkin tarvitsee lapsen rakkautta ja hyväksyntää, aivan kuten lapsi aikuisen. Tärkeää onkin miettiä, onko aikuinen riippuvainen lapselta tulevasta hyvästä palautteesta.

Sinkkonen kertoo lastenlääkäri ja psykoanalyytikko Winnicott sanoneen aikoinaan, että kun lapsi on toiselle vanhemmalle vihainen, voi hän säilyttää toisen rakastavana.

– Jos kyseessä ovat erovanhemmat, lapsi saattaa vedättää sanomalla, että haluaa isän luo, koska isän luona on paljon kivempaa. Äiti syyllistyy ja antaa periksi. Lapset ovat valtavan taitavia tässä, toteaa Sinkkonen.

Lapset ovat taitavia vallankäyttäjiä, mutta taito on myös hyväksi

Pienet lapset ovat taitavia vallankäyttäjiä varsinkin leikkiessään. He tietävät miten vaikuttaa toisen leikkijän toimintaan ja näin ohjata leikkiä haluamaansa suuntaan. Leikki ei synny vallan tyhjiössä, vaan leikki tarvitsee valtarakenteita kehittyäkseen, rikastuakseen ja kulkeakseen eteenpäin, kertoo lastentarhaopettaja ja varhaiskasvatuksen maisteri Suvi Kettumäki.

Valta ei siis tule nähdä pelkästään negatiivisena. Lapsen kyky käyttää erilaisia valtastrategioita leikissä kertoo hänen sosiaalisista taidoistaan, kompromissikyvystään ja prososiaalisuudestaan. Kun leikissä ei ole selkeää johtajaa, lapset käyttävät valtastrategiana leikkineuvotteluita. Lapsen toiminnan perustana toimii sosiaalinen hyväksyntä ja ystävällisyys toisisa kohtaan.

Lapset tietävät miten vaikuttaa toisen leikkijän toimintaan. Leikki ei synny vallan tyhjiössä, vaan leikki tarvitsee valtarakenteita kehittyäkseen, rikastuakseen ja kulkeakseen eteenpäin, toteaa Kettumäki.

Koska tietää olevansa tarpeeksi vanhempana

Jari Sinkkosen mukaan olisi hyvä olla mahdollisimman paljon jyvällä mitä omien lasten mielessä liikkuu ja miten he voivat. Kun palaute päiväkodista ja koulusta on perushyvää, kaverisuhteet kunnossa ja lapsen kehitys normaalia voi myös yksinhuoltajavanhempi huokaista tietää riittävänsä vallan mainiosti.

– Toki siinä on monia haasteita. On tärkeää, että aikuinen pitää huolta omasta aikuisuudestaan ja siitä, että hänellä on myös sellaisia menoja ja harrastuksia, joita ei jaeta lasten kanssa, Sinkkonen suosittelee.

Aiheesta lisää: Yle akuutti, Leikkipäivä

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä:

Ei tartte huutaa! – Lastenpsykiatri: “Lapselle huutaminen vie huomion pois siitä, mikä meni pieleen”

Kanadalaisäidin tapa rauhoittaa lastansa tunnekuohun jälkeen hellyyttää

6 asiaa, joita kotiäidit ja -isät eivät halua kuulla

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *