Miniloma, kirjastoreissu, seksisessio. Mikä on sinulle turvallinen tapa tempautua irti roolistasi vanhempana?

Miniloma, kirjastoreissu, seksisessio. Mikä on sinulle turvallinen tapa tempautua irti roolistasi vanhempana?
Kuva: Ian Dooley

Teksti
Miss Marina

Tässä hiljalleen kaikista tulevista lomasuunnitelmista luopuessani eräs viikonloppu muistuu mieleeni viime syksyltä ennen kuin korona jälleen erotti ihmiset paitsi toisistaan myös lukemattomista mahdollisuuksista nousta arjen yläpuolelle.

Se viikonloppu oli terapiaa, kauan kaivattua balsamia simäpussien alle ja kestokiristyneisiin leukaperiin. Kolme mammaa pakkasi lauantai-keskipäivällä itsensä Volkswagen Touraniin, ja ajeli rattoisan parituntisen Porvoon vanhaan kaupunkiin. Matkalla poikettiin tietenkin Brunbergin tehtaanmyymälään, ja ulos tultiin muutamien ylimääräisten kilojen kanssa. Kahtena päivänä me söimme, kävelimme, söimme, nukuimme, söimme, ja shoppailimme. 

Paluu arkeen tapahtui Ikean kautta seuraavana päivänä kello viisi, ja samaan aikaan miniloman rentouttama äiti muuttui alakuloiseksi ja etäiseksi. Pinnistellen sain itseni kysymään mieheni ja tyttöseni kuulumiset ja leikkimään lapsen kanssa kauppaa tuliaisiksi tuomani pienen pärekorin inspiroimana. Olihan minulla toisena päivänä jo vähän lasta ikävä. Kun näin pieniä taaperoita, teki mieli kaapata syliin. Mutta tiesin jo tuolloin, että heti kotiin tultuani ikävä muuttuisi isoksi skaalaksi kaikenlaisia tunteita lastani ja miestäni kohtaan, ja että peruselämä jysähtäisi vatsaan sarjana toistuvia toimintoja. Milloin taas pääsisin pois näistä kuviosta, irti arkisesta äitiroolista?

Lapsen tarpeisiin toistuvasti vastaaminen vie energiaa pois kyvystä kuulla ja vastata omiin tarpeisiin. Kun kuukausien odotukset omasta ajasta latautuvat yhteen viikonloppuun ei ole ihmekään, että paluu on hankala. Siksi pienet hetket arjen yläpuolella vaikkapa kerran kahdessa viikossa ovat turvallisempia. Niistä ei tule laskuhumalaa, ne aidosti proppaavat päivittäistä elämää. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi uimahallireissu pienen vesipetoni kanssa, kahvilla käynti kaverin kanssa ilman lasta, kirjastoreissu yksin (rakastan kertomakirjallisuuden helmien tutkimista ja luettavien kirjojen valintaprosessia!), tai hemmotteluhetki saunassa sisältäen kasvonaamion ja kokovartalosheivauksen. Kaik’ pois! 

Kuten nähdä saattaa, useimmat minulle energiaa tuovat elämykset toteutuvat kodin ulkopuolella paikoissa, joihin ei nyt ole mahdollisuutta hakeutua. Korona olisi siksi otollista aikaa pitää itsensä silkin sileänä! Mutta äitiyden myötä sheivauksestakin on tullut ylellisyyttä, johon harvoin jaksan panostaa. Kun sitten kuukauden välein poistan turkkini, pitäisi lattiakaivo saman tien tyhjentää, sillä ihokarvani ovat hyvin tuuheaa ja tummaa sorttia. Hiukset pois lukien, tietenkin. Karvattomuus kannattaisi, sillä ilman pörheää suojapeitettä tunnen oloni aivan venukseksi, joka vain menee ja viettelee miehensä! Lopputulos, jota meillä ei taatusti liikaa näe. Pientä arjen luksusta siis se(ksi)kin.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Isi nauttii nyt
Häpeällinen tunnustus: Mitä kaikkea ihminen joutuukaan tekemään selviytyäkseen

Miss Marina

Olen yhden, toisinaan aika kolmeveemäisen, mutta enimmäkseen aivan ihanan taaperotytön maailman kärsivällisin, jaksavin ja hehkein äiti, sekä yhden, toisinaan aika veemäisen mutta enimmäkseen aivan ihanan aviopuolison maailman ymmärtäväisin, aikuismaisin, keskustelukykyisin ja hormoonimyrskyttömin vaimo. En koskaan marise turhasta, nalkuta, arvostele, kilahda, kiukuttele, romahda tai vertaile itseäni muihin. Koti on aina tiptop, ruoka priimaa ja karvakolmio ajeltu. Revi siitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *