Väkivaltainen ADHD-lapsi ei saa mistään apua – äiti täysin neuvoton

Väkivaltainen ADHD-lapsi ei saa mistään apua – äiti täysin neuvoton
Kuva: Charl Folscher

Monet mediat seuraavat Helsingin Koskelan joulukuisen surmatragedian oikeuskäsittelyä vielä ainakin muutaman viikon ajan. Mukana on myös huolestunut äiti Mari (nimi muutettu), joka on huolissaan 13- vuotiaan lapsensa väkivaltaisuudesta.

Helsinkiläinen Mari kertoo Seuralle koko perheen yrittäneen parhaansa, jotta nuoren käytös muuttuisi. Äiti kertoo pojan taipumuksesta väkivaltaiseen käytökseen olleen olemassa jo pienestä asti.

”Jätkän päähän on yritetty kymmenen vuotta takoa, että toista ei saa satuttaa. Koska hän sen oppii?”, Mari kysyy.

Väkivaltaisuus suuntautuu toisinaan äitiin, sekä lähes päivittäin leikki-ikäiseen pikkusiskoon. Poika osallistuu välillä tappeluihin myös koulussa.

Äiti kertoo hakeneensa apua perheelleen jo vuosikymmenen ajan, eli niin kauan kun pojan käytös on ollut vaarallisen väkivaltaista.

Marin perheelle on myönnetty monia tukimuotoja, mutta mikään annetuista avuista ei ole toiminut suurimpaan ongelmaan, eli väkivaltaisuuteen.

Äiti kertoo Seura-lehdelle, että pojan hoito aloitettiin jo kolme vuotiaana toiminta- ja puheterapialla. Varma ADHD diagnoosi saatiin vasta 2. luokalla, josta asti asiakkuus lastenpsykiatrilla on jatkunut tähän päivään asti. Helsingin sosiaali­toimi ei pystynyt auttamaan väkivaltataipumusten pysäyttämisessä silloin kun lapsi oli vielä pieni. Nyt avun saati on ennestään vaikeutunut, kun poika alkaa olla murrosiän kynnyksellä. Nykyään poika käy kuudennetta luokkaa erityisluokalla.

Pojalle myönnettiin Laku-ohjausta, joka on neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville lapsille ja nuorille suunnattua ohjausta. Äidin mukaan viime elokuusta asti jatkunut ohjaus on täysin turhaa. Väkivaltaiseen käytökseen ei äidin mukaan olla kiinnitetty missään hoitomuodoissa tarpeeksi huomiota.

Tukea ja ohjausta vanhemmille

Äiti ei väitä lapsestaan tulevan seuraavaa teinimurhaajaa, mutta ymmärtää silti Koskelan surmatrategian syyllisten perheen ahdingon.

ADHD-lasten vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta, sekä konkreettisia neuvoja kuinka arjessa tulee toimia esimerkiksi lapsen tai nuoren väkivaltaiseen käytökseen.

Emme ole saaneet vanhempainohjausta kuin omahoitajalta, joka ei osaa antaa mitään neuvoja”, Mari sanoo.

ADHD on yleinen toimintakykyä heikentävä neuropsykiatrinen häiriö. Sen keskeisimpiä oireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Arjessa oireet näkyvät yleensä vaikeutena hallita omaa toimintaa ja sen suunnittelua, impulsiivisena ja motorisesti levottomana käyttäytymisenä sekä tavallista korkeampana häiriöherkkyytenä keskittymistä vaativissa tehtävissä. ADHD:n aiheuttamat haasteet ovat usein tahdosta riippumattomia ja niihin on mahdollista saada apua. ADHD-oireisilla henkilöillä on toisaalta myös monia erityisvahvuuksia, jotka kannattaa tunnistaa ja tukea.

Lähde: ADHDtutuksi.fi

Lue myös: ADHD:n monet kasvot vanhemmuudessa: “Vaikeuksilleni oli joku muu syy kuin laiskuus ja huomionhakuisuus”

“Olisinpa ollut vahvempi” – Nepsy-lapsen vanhemman voimavarat ovat koetuksella

Äidin kokemus lapsiperheiden sosiaalipalveluista pöyristyttää: “Saimme liudan työntekijöitä, jotka vain kuluttivat aikaa meillä”

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *