Tutkijat ovat todenneet, että kaikki lapset saavat lopulta selville, että heille on järjestelmällisesti valehdeltu vuosien ajan. Tämä saattaa saada lapsen myös miettimään, mitä muita valheita hänelle on kerrottu. Niitähän valitettavasti riittää.
Sosiologian asiantuntijat, professori Christopher Boyle sekä tohtori Kathy McKay esittävät, että joulupukista valehtelu heikentää lasten luottamusta vanhempiin ja on muutoinkin moraalisesti epäilyttävää. The Guardian uutisoi jo vuosia sitten, että psykologit Kathy McKay ja Chris Boyle kertovat esimerkiksi joulupukista valehtelemisen saattavan vaikuttaa lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen. Valehtelu altistaa lapset epäluottamukselle vanhempia kohtaan.
Suomalaispsykologi ei näe haittaa joulupukkiin uskomisesta
Suomalaispsykologi ja lastenpsykoterapeutti Saara Saulion mukaan, lapselle ei välttämättä tarvitse kertoa totuutta joulupukista. Sen sijaan lapsen tulisi päättää, milloin itse olisi valmis luopumaan sadusta.
– En näe, että Joulupukkiin uskomisesta olisi mitään haittaa. Se on satu, johon myös aikuinen voi heittäytyä ja ruokkia näin sisäistä maailmaansa hassuttelulla ja leikkimielisyydellä.
Pääsiäispupuun ja hammaskeijuun pätee sama taianomainen tunnelma. Toisaalta, jos satuolento on lapselle hyvin tärkeä ja hän kysyy niiden olemassaolosta suoraan, voi vanhempi toki paljastaa totuuden.
Valheen paljastuminen on myös opettavainen siirtymäriitti kohti kriittisempää nuoruutta
Kun totuus pääsiäispupuista, hammaskeijuista, tai joulupukista tonttuineen alkaa valjeta lapselle, hän voi kokea suurta ylpeyttä. Tunne siitä, että on saanut selville aikuisten salaisuuden voi tuntua kasvavasta lapsesta hyvältä. Pienien, ja miksei isompienkin valheiden paljastuminen kuuluu siirtymiseen lapsuudesta nuoruuden kautta ihan aikuisuuteen asti.
Mistä kaikesta muusta valehtelemme lapsillemme?
”Voi harmi kun meillä ei ole yhtään herkkuja kaapissa”
Siis yhtään herkkuja ei ole lapsille. Mikä siinä onkin niin vaikeaa kertoa, että nyt ei ole niiden aika. Samalla voisi myös itse jättää käymättä salaa kaapilla.
”Tämä on hienoin näkemäni piirrustus”
Oikeasti ne piirrustukset ovat pääpiirteittäin kaikki samanlaisia töherryksiä.
”Tasapeli”
Sisarukset pelaavat ja kisaavat, mutta kumpikin omassa ikäluokassaan. On helpompi sanoa lopputuloksen olevan tasapeli, kun selvittää toisen mielipahaa ja häviöstä johtuneita konflikteja. Lapset saattavat itse ymmärtää miten pelissä oikeasti kävi, joten lopputulos saattaa olla vain hämmentävä.
”Syö vaan se puuro niin kasvat oikein isoksi”
Käytämme hyväksi lapsen harrasta toivetta kasvaa isoksi pojaksi/tytöksi. Todellisuudessa puuro ei kasvata lasta sen enempää kun muukaan aamupala.
Voisi olla kuitenkin parempi selittää lapselle oikeat syyt kaiken takana
Monissa perheissä käytetään vähintään pientä uskottelua, jotta vanhemmat pääsevät pälkähästä helpommalla. Pienen vilpin ja vakavan valehtelun välinen raja on kuitenkin häilyvä.
Kolmen yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa oli MTV-Uutisten mukaan mukana 379 singaporilaista nuorta aikuista. Tutkimus julkaistiin Journal of Experimental Child Psychology -tiedejulkaisussa
Tutkimuksessa havaittiin, että aikuiset, joille oli valehdeltu usein lapsena, altistuivat epärehelliselle tai aggressiiviselle käytökselle aikuisena.
Tutkimustiimin jäsen ja apulaisprofessori Setoh Peipei sanoo, että valehtelu voi näyttää aluksi helpolta tavalta säästää aikaa. Voisi olla kuitenkin parempi selittää lapselle oikeat syyt kaiken takana, miksi lapselta odotetaan tiettyä käytöstä ja asioita.
Ei vielä kommentteja