Valinnanvapauden puolesta – äidit eivät vielä tänäkään päivänä saa itse päättää synnytystapaansa

Valinnanvapauden puolesta – äidit eivät vielä tänäkään päivänä saa itse päättää synnytystapaansa
Kuva: Arteida Mjeshtri

Vuonna 2007 Suomi päätti, ettei yksityisissä sairaaloissa omakustanteisesti saa enää synnyttää. Tälle on toki varmasti ollut joku syy, mutta tuolloin suunnitellut sektiot olivat sattumalta lähteneet nousuun. Yksityisellä kun sen sai hyvin kohdeltuna ja pelkän oman päätöksen varassa.

Suunniteltu sektio on jo 14 vuotta sitten ollut turvallinen synnytystapa Suomen yksityisissä sairaaloissa, joten se oli mahdollista äideille, mikäli he niin tahtoivat.

Vuonna 2007 tehty muutos esti synnytysten hoitamiset yksityisesti ja pakotti kaikki äidit julkiselle puolelle synnyttämään. Julkinen puoli piti huolen, että suunnitellun sektion suosio saataisiin nopeasti laskuun perustamalla pelkopolit suunnitellun sektion saamisen ehdoksi.

Synnytyspelkopolin toimintaa

Helsingin yliopistollisen sairaalan mukaan synnytys jännittää ja pelottaa lähes jokaista naista. Pienestä jännityksestä on lähteen mukaan jopa hyötyä, sillä se nostaa adrenaliinitasoa ja auttaa valmistautumaan synnytykseen. Varsinaisesta synnytyspelosta voidaan puhua vasta, kun pelko haittaa normaalia elämää ja varjostaa raskauden tuomaa iloa. Tällaista pelkoa kokee 5–6 prosenttia naisista.

HUS:in mukaan synnytyspelkovastaanoton kätilön tai lääkärin vastaanotolla on aikaa keskustella äitilähtöisesti mieltä painavista tai pelottavista asioista. Vastaanotolla annetaan tietoa ja apua synnytykseen valmistautumisesta.

Synnytyspelkovastaanotolle tarvitsee lähetteen, jonka voi saada esimerkiksi äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Synnytyspelkovastaanotolla konsultoidaan myös muita ammattiryhmiä, kuten psykologian ammattilaisia.

“Suomessa ei siis saa enää ostettua suunniteltua sektiota vaikka haluaisi ja pinkka olisi ns. kasassa”

Satu Sarparanta, 35, taistelee Suomessa naisten päätösvallan puolesta omasta kehostaan eli synnytystavastaan. Aktiivisesti hän herättelee ihmisiä ajattelemaan instagram-tilillään @mustaajavalkoista.

Satu on toiminut vuodesta 2018 vapaaehtoisena äitien pelkopolitukihenkilönä heidän mukanaan pelkopolilla. Pelkopolitukihenkilöitä löytyy Suomessa nykyään kokonainen verkosto, mikä kattaa lähes kaikki sairaanhoitopiirit.

-Muissa hyvinvointivaltioissa äiti saa päättää oman synnytystapansa. Suomi laahaa asiassa perässä. Aivan kuten 70-luvulla epiduraalin tullessa. Kun sekin oli muualla jo aktiivisessa käytössä, Suomessa se evättiin alkuun äideiltä systemaattisesti ja vasta väkevä mielipidekirjoitus 1976 Helsingin Sanomissa sai koko Suomen puhumaan ja epiduraali alettiin myöntämään yhä useammalle, kertoo Sarparanta.

Sivusto www.suunniteltusektio.fi on puolestaan koonnut ohjeet äideille synnytystavan valinnanvapauden saantiin. Suomeen on myös perustettu yhdistys Sektiosynnyttäjät ry ajamaan asiaa.

-Pelkopoleilla äidit käännytetäänn synnyttämään alateitse. Ja tämä jatkuu edelleen vuonna 2021. Nykyään synnytys yksityisellä on taas mahdollista, mutta tähän on vedetty raskaat rajat. Äiti ei saa sielläkään enää itse päättää synnytystapaansa, siis edes omakustanteisesti. Suomessa ei siis saa ostettua suunniteltua sektiota vaikka haluaisi ja pinkka olisi ns. kasassa, pohtii Sarparanta

Alatiesynnytystä pidetään yhteiskunnassamme äitiyden ja naiseuden mittarina

Yle uutisoi viime vuoden lopulla äidistä jonka kokemukset alatiesynnytyksistä vaikuttivat jopa perheen lapsilukuun.

Äitiyspoliklinikan osaston ylilääkäri Ulla Pikarinen Etelä-Karjalan keskussairaalasta kertoo uutisessa äitien yleisesti toivovan alatiesynnytystä, mutta joskus alakautta vain ei pysty jatkamaan. Synnytystapoja ei voi arvottaa, koska tuloksena on yhtä kallisarvoinen ja odotettu lapsi.

Dosentti Kaisa Kuurneen tutkimusryhmä tekee parhaillaan laajaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta suomalaisesta synnytyskulttuurista. Myös hän tiedostaa alatiesynnytykseen liittyvän arvotuksen.

– Olen huomannut aineistosta, yleisesti kulttuuria seuraamalla ja ammattilaisten kirjoituksista, että jollain tasolla alateitse synnyttäminen mielletään siirtymärituaaliksi. Se on kulttuurissamme jonkinlainen naiseuden ja äitiyden lunastus, pohtii Kaisa Kuurne Ylen haastattelussa.

Joka viides ensialatiesynnytys päättyy THL:n tilastojen mukaan sektioon, joten joka viides ensisynnyttäjä yksityisellä maksaa itseasiassa epäonnistuneesta alatieyrityksestään + sektiosta korkeamman hinnan kuin suunnitellusta sektiosta, kertoo Sarparanta.

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *