Jari Sinkkonen: ”Menenpä nyt raittiiseen ilmaan ja ajattelen, että mulla on kaikki hyvin.” Se on kuin pakkasella kusisi housuunsa, lämmittää vain hetken

Jari Sinkkonen: ”Menenpä nyt raittiiseen ilmaan ja ajattelen, että mulla on kaikki hyvin.” Se on kuin pakkasella kusisi housuunsa, lämmittää vain hetken
Kuva: Sharon Rosseels

Legendaarinen lastenpsykologi Jari Sinkkonen kertoo vihaavansa falskia positiivisuutta. Jos tuntee asioiden menneen päin helkkaria, suosittelee hän purkamaan ajatuksia terapeutin tai ystävän kanssa. Se vapauttaa voimavaroja.

Pieleen menneessä lapsuudessa on jotain hyvääkin. Sinkkonen kertoo Apun artikkelissa, että väittämä “koska vaan voi saada hyvän lapuuden” ei ole mahdollista. Ajatuksena lausahdus on kaunis, mutta onnellista lapsuutta ei voi koskaan saada jälkeen päin. Sinkkosen mukaan varhaiset traumat ja pitkäkestoinen kaltoinkohtelu jättävät jäljet keskushermostoon ja tekevät pitkäkestoiset seuraamukset.

“Mutta on hyvä, ettei heitetä hanskoja tiskiin. Paljon voidaan tehdä”, kertoo Sinkkonen

Vanhemmuus on vaikea laji, mutta Sinkkosella on siihen apukeinoja

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on kirjoittanut kirjan Onnellinen lapsi. Tästä huolimatta hän ei voi antaa vinkkejä onnellisen lapsen kasvatukseen, koska jokainen on yksilöllinen tapaus ja tarvitsee elämässään eri asioita. Se mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella. Vaikka oma lapsuus ei olisi ollut hääppöinen, voi kuitenkin kiinnittää huomiota oman lapsen kasvatukseen.

Sinkkonen haluaa antaa piut paut yleisille ohjeille, ja toivoo vanhempien eläytyvän juuri oman lapsen maailmaan. Hän kannustaa juttelemaan, viettämään aikaa, sekä kyselemään ja kuulostelemaan lapsen elämään liittyviä asioita.

Nopeasti muuttuva maailma ja nettissä tapahtuva pelaaminen ylikuormittavat lapsia. Ärsykkeitä on niin paljon, että Sinkkosen sanojen mukaan lapsen keskeneräinen keskushermosto ylikuumenee. Liialliset ärsykkeet aiheuttavat ärtyneisyyttä ja lyhyttä pinnaa.

Sinkkosen mukaan 15-vuotiaat ovat aikojen alusta ajatelleet, että miten noista kahdesta tollosta on voinut syntyä tällainen nero. Lastenpsykiatri kertoo, että ilmiö on nuoruusiän narsismia, joka on osakseen totta, ja tervettä. Vanhemmille tuottaa hämmennystä, kun penskat menevät mennen tullen laitteidensa kanssa oikealta ja vasemmalta ohi.

Sinkkonen osoittaa lämmintä myötätuntoa nykyvanhemmille, jotka yrittävät pyristellä lastensa perässä kaiken uuden tekniikan ja vempaimien kanssa. Hän kuitenkin muistuttaa luonnon ja ulkona olemisen tärkeää merkitystä lapsen hyvinvoinnille.

Sen tärkeyttä ei voi yliarvioida liikaa, kertoo lastenpsykiatri.

Ei pidä eikä saa olla täydellinen vauvalle

Pienemmän lapsen kanssa lastenpsykiatri toivoo rennompaa otetta. Lapsenkin on helpompi samastua ihmisiin, jotka ovat epätäydellisiä.

Avuton ja pieni ihmislapsi saa äidin tuntemaan helposti voimattomuutta, kiukkua ja epäonnistumisen tunteita. Sinkkosen mukaan jatkuvan mietinnän ja panikoinnin sijasta olisi parempi relata, katsella ja seurata omaa vauvaa.

– Vauvaa ei pidä koulia. Unikoulu, syöttökoulu… ei yhtään mitään kouluja vauvoille! Vauvalla on niin hötöinen keskushermosto, ettei se pysty hallitsemaan halujaan, kertoo Sinkkonen.

”Me vanhemmat toheloimme kasvatuksessa, mutta tärkeintä on rakkaus.”

-Sinkkonen

Lue myös:

Saippuaa suuhun ja puukko vyötäröllä. Lapset ennen vs. nyt

Tilastot kertovat: Poikkeusolot eivät vähentäneet vauvojen syntyvyyttä- päinvastoin

Tutkimus: Lapsen älykkyys on äidiltä perittyä, isältä peritään motivaatio ja tunnesäätely

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *