Maailman onnellisimman maan esiripun takana on toisenlainen todellisuus

Maailman onnellisimman maan esiripun takana on toisenlainen todellisuus
Hyväntekeväisyysyhdistys Apuna ry Kuvaaja: Rune Kjelseth

Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on jo neljättä vuotta putkeen maailman onnellisin maa. Raporttia varten kerättiin vastauksia noin tuhannelta asukkaalta jokaisesta maasta. Raportissa selvitettiin mm. Sitä, kuinka monta kertaa vastaaja on edellisenä päivänä nauranut tai tuntenut iloa ja tyydytystä. Lisäksi vastaavasti selvitettiin negatiivia tunteita, kuten oliko vastaaja edellisenä päivänä tuntenut huolta, surua ja vihaa. Varmasti olemmekin onnellisia, jos vertaamme maatamme onnellisuusraportin häntäsijaa pitävään Zimbabween, jossa valtaosa kansalaisista kuuluu maailman köyhimpiin ja jossa kansalaisoikeuksien räikeä rikkominen on arkipäivää. 

Psykologi David Myersin mukaan onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. Omien tekojen lisäksi onnellisuuteen vaikuttaa se, miten ihmiset kohtelevat toisiaan. Oma ja läheisten ihmisten terveys sekä riittävä toimeentulo lisäävät osaltaan ihmisten onnellisuutta.  Käsi kuitenkin sydämelle: Olemmeko tittelimme ansainneet? 

”Sosiaalityöntekijä sanoi, ettei voi auttaa, koska laskelmat ovat näin ja pitäisi pärjätä. Sitten hän alkoi kertoa, että jos en kykene hoitamaan lapsille ruokaa pöytään, niin lapset voidaan siinä tapauksessa huostaanottaa. En voinut uskoa, että hän sanoi noin, toki ei ollut eka kerta. 

En enää uskalla pyytää apua, koska pelkään, että lapseni otetaan multa pois, vaikka teen kaikkeni, että niillä olisi kaikki hyvin. Ja jos pääsisin, menisin takaisin töihin. Tekisin ihan mitä vaan että tämä painajainen loppuisi, mutta olen yksi ihminen, jolla on kaksi lasta, jotka vaativat todella paljon valvontaa ja terapiakäyntejä.  

En haluisi olla tässä tilanteessa. Itken itseni uneen joka yö ja olen jopa miettinyt joskus, että olisiko minun lapsillani parempi elämä ilman minua, mutta rakastan niitä enemmän, kun mitään tässä maailmassa, en vaan tiedä miten tästä tilanteesta pääsisin pois.”  (Ote erään äidin todellisuudesta kirjasta Äiti, minulla on nälkä / Kirjoittanut Heidi Jaari, Basam Books 2020)    

Heidi Jaari on kahden lapsen äiti ja ammatiltaan lentoemäntä. Heidi on myös toinen Apuna Ry:n perustajista. Voittoa tavoittelematon hyväntekeväisyysjärjestö Apuna Ry perustettiin vuonna 2015. Alun perin tarkoituksena oli järjestää tapahtumia, jossa vastaanotettiin ja lahjoitettiin eteenpäin vaatteita. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, ettei tämä riitä, vaan vaatteitakin tärkeämpi puute oli ruoka. Jotta ruoka-apua voitiin tarjota, piti perustaa järjestö ja näin syntyi Apuna Ry.  

Heidille itselleen onnellisuus merkitsee pieniä tekoja ja hyvää olotilaa. Hyvä olotila syntyy mm. Siitä, että aloittaa päivän hymyillen. Onnellisuus käsittää senkin, että ympärillä on läheisiä ihmisiä, joihin tukeutua hädän hetkellä.  Vaikka sanotaankin, että pitäisi olla onnellinen siitä, että on koti ja katto pään päällä, ei se valitettavasti aina näin mene. Pelkkä koti ei takaa onnea.  

Maahamme on jämähtänyt itsepäisesti 1980-luvulta peräisin olevat lausahdukset ilmaisesta terveydenhuollosta sekä siitä, että sosiaalitoimi ja kela kyllä auttavat. Todellisuudessa maailman onnellisimman maan esirippujen takana terveydenhuollosta joutuu maksamaan eikä avun saantikaan ole enää itsestäänselvyys. Maassamme 14 % alaikäisistä lapsista elää pienituloisissa perheissä ja lapsiperheköyhyys on kasvussa (lähde YLE). 2017 luvulla tehdyt muutokset Kelan toimintaan ovat hankaloittaneet monen ihmisen elämää. Korona-aika, konkurssit, lomautukset ja työttömyys eivät tilannetta helpota ja se näkyy myös Apuna Ry:n asiakasmäärissä. Ennen koronaa oli päivittäin apua tarvitsevia perheitä 50, nykyään heitä on 700 ja lisää avunpyyntöjä tulee päivittäin. Asiakkaatkaan eivät enää ole “perusköyhiä”, vaan autettavien joukkoon on kuluneen vuoden aikana tullut perheitä, joilla vielä hetki sitten oli työpaikat ja turvattu talous, mutta jotka koronavuosi vei mennessään. 

Kuva: Heidi Jaari

Akuutin ruuan tarve on suuri. Yhdistys keskittyykin näinä aikoina pääosin ruoka-apuun. Vapaaehtoisten auttajien voimin pakataan yhdistyksen toimipisteessä Helsingin Kontulassa ruokakasseja, joiden sisällössä huomioidaan niin perheen koko kuin lasten ikäkin. Ruokakassit sisältävät raaka-aineita terveellisen kotiruuan valmistamiseksi aamupalasta illalliseen ja ne jaetaan Espoon ja Itä-Helsingin toimipisteissä. Ruuan lisäksi Apuna ry yrittää huolehtia asiakkaittensa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista: He järjestävät lapsille syntymäpäiviä, tarjoavat mahdollisuuden harrastuksiin, vanhemmille kampaamokäyntejä ja jopa pääsyn hammaslääkäriin.  

“Kun elämässä epäonni iskee ja ongelmia tulee koko ajan toistuvasti ja kertautuen, niin pahinta mitä voi olla on juuri se yksinäisyyden tunne, kun kukaan ei kuuntele, kukaan ei välitä. 

Jokaisella on mielipiteitä, kaikilla on ’tietoa kaikesta’, vaikka mitään kokemusta ei todellakaan ole siitä, mitä selviytyminen pahimmillaan todellisuudessa on ja kuinka alas ihmisarvo voidaan viedä ja polkea. Jäljelle jää häpeä ja epätoivo.”   (Ote erään perheen todellisuudesta kirjasta Äiti, minulla on nälkä / Kirjoittanut Heidi Jaari, Basam Books 2020)                                                                                                  

Lasten elämään vähävaraisuus ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat monin tavoin, kautta aikojen köyhyys on ollut myös periytyvää. Köyhien vanhempien lapsista voi kasvaa vähävaraisia nuoria ja aikuisia, joilla on kohonnut riski syrjäytyä. Kokemukset koulukiusaamisesta ovat myöskin yleisempiä köyhien perheiden lapsilla. Vaikeudet taloudessa heijastuvat keskinäiseen vuorovaikutukseen lasten ja vanhempien välillä, mikä taas vaikuttaa osaltaan lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen (lähde Pelastakaa lapset ry

Heidiä huolestuttaakin tällä hetkellä eniten lapset ja nuoret, jotka ovat viattomia sivustakärsijöitä tilanteessa, jolle he eivät voi tehdä mitään. Jo vuosi sitten keväällä auttaviin puhelimiin soitti 8000 apua pyytävää lasta ja siinä oli vasta murto-osa. Jäljelle jää vielä ne lapset, joilla ei ollut tietoa siitä, mistä ja miten apua saa tai resursseja hakea sitä. Kun maamme onnellisuutta tutkittiin, ei tutkimuksessa taidettu kysyä lasten ja nuorten mielipiteitä.  

Apuna Ry:n kaltaisia yhdistyksiä tarvittaisiin enemmän, tällä hetkellä yhdistyksen nykyiset resurssit riittävät juuri ja juuri pääkaupunkiseudulle. Heidiä mietityttää jo etukäteen alati kasvava avuntarve. Mitä sitten tapahtuu, kun omat resurssit eivät enää riitä? Kenelle ihmisiä sitten ohjataan? Järjestönperustamisesta haaveilevia Heidi kuitenkin pyytää varautumaan siihen, että kyseessä on psyykkisesti raskas kokopäivätyö. Hengähdyshetkiä ei juurikaan ole, vaan yhtä ratkaistua avunpyyntöä seuraa 20 uutta. 

Sinä voit parhaiten auttaa Apuna Ry:tä lahjoittamalla rahaa Mobilepayn kautta numeroon 16690 tai tilinumeroon FI65 4405 0010 3869 39. Vaihtoehtoisesti voit käydä yhdistyksen Facebook-sivuilla ja valita sieltä suoraan autettavan kohteen. Yhdistykselle voi myös lahjoittaa kuluvaan kauteen sopivia vaatteita, kunhan ne ovat ehjiä ja puhtaita. Lisäksi voit ostaa hyvin varustelluista kirjakaupoista Heidi Jaarin kirjoittaman kirjan “Äiti, minulla on nälkä”.  Kirjasta tulevat tuotot ohjataan lyhentämättöminä Apuna Ry:lle. 

Karoliina

Karoliina

Täytän joka vuosi 25 ja olen äiti 2008 syntyneille kaksosille (tyttö ja poika, joilla on muuten eri syntymäpäivät) sekä 2015 syntyneelle Kuningas Ei:lle. Lasten lisäksi laumaani kuuluu kotimaista räppiä tehtaileva Aviomies sekä sekalainen seurue eläimiä. Asun perheeni ja laumani kanssa kiven heiton matkan päässä (jos sattuu olemaan TODELLA hyvä kivenheittäjä) Helsingistä maaseudulla 1800-luvun puolivälissä rakennetussa hirsitalossa. Tällä hetkellä elän keskellä urakriisiä enkä tiedä, milloin sitä vihdoin aikuistuisi tai täyttäisi edes 26. Niin elämästäni kuin jutuistanikin puuttuu usein Se punainen lanka, mutta koitan paikata sitä läjällä sarkasmia. Ainakaan aika ei käy tylsäksi, kun sohii sitä sun tätä joka ilmansuuntaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *