Lapsentahtinen imetys vai liiaksi levinnyt imetyshypetys: yleinen, mutta kielteinen korvikekulttuuri ei lisää imettämistä maassamme

Lapsentahtinen imetys vai liiaksi levinnyt imetyshypetys: yleinen, mutta kielteinen korvikekulttuuri ei lisää imettämistä maassamme
Kuva: Jan Kopřiva

Lapsentahtinen imetys on osa kiintymysvanhemmuutta. Kiintymysvanhemmuus näkyy Suomessa monin tavoin, joista yksi on juuri lapsen tarpeiden herkkä huomiointi imettämisen ajankohdissa ja sen kestossa. Toisaalta, imetys on saattanut muuttua “imetyshypetykseksi”.

Suomessa on THL mukaan käytössä kolme Vauvamyönteisyysohjelmaa, jotka on tarkoitettu eri ammatillisille yksiköille. Lisäksi kaikissa ohjelmissa edellytetään äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin noudattamista – kieltämistä.

  • Kansainvälinen Vauvamyönteisyysohjelma (Baby Friendly Hospital Initiative) on Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Unicefin vuonna 1991 käynnistämä toimintaohjelma.
  • Ohjelma perustettiin vastavoimana yleistyneelle äidinmaidonkorvikkeen käytölle.
  • Ohjelman tavoitteena on tukea lasten täysimetystä puolen vuoden ikään saakka.
  • Ohjelmassa on mukana 152 maata. Ohjelmalla on tutkitusti vaikutusta imetyksen yleistymiseen.

Psykologian emeritaprofessori, temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan Suomessa malli on viety liian pitkälle. Kiintymysvanhemmuuden ympärille on rakennettu malli, joka sitoo vanhempia ja vaatii heiltä ihan mahdottomasti. Kaikki vaativuus vanhemmilta on Keltikangas-Järvisen mukaan lapsen näkökulmasta tarpeetonta.

– Asian päättää aikuinen. Lapsi ja aikuinen eivät ole tasavertaisia vaan aikuisen on kyettävä ottamaan aikuisen rooli. Lapselle ei saa antaa sellaista taakkaa, jotka kuuluu aikuiselle. Päätöksen pitäisi perustua tutkimustietoon imetyksen järkevyydestä, kertoo hän Ylelle.

Vauvan ollessa pieni vanhemman läheisyys ja saatavilla oleminen on Keltikangas-Järvisen mukaan toki hyvin tärkeää, mutta esimerkiksi imetyksen jatkamisesta tai lopettamisesta ei hänen mielestään kuulu neuvotella lapsen kanssa.

Keltikangas-Järvinen pitää alkuperäistä kiintymyssuhdeteoriaa erittäin hyvänä ja tutkitusti tehokkaana kasvatusmallina. Hän sanoo, että suomalaisessa kohtalaisen ankarassa kasvatusilmastossa lasta kuunteleva malli on sinänsä erittäin toivottavaa, mutta kuitenkin silti pitää kiintymysvanhemmuuden suomalaista versiota kuormittavana vanhemmille. Hän muistuttaa että kiintymysvanhemmaksi ryhtyminen on lopulta jokaisen oma valinta.

On ok nukkua vauvan kanssa, ja ok syöttää isoakin lasta yöllä jos lapsi haluaa

Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n varapuheenjohtaja Petra Masko taas on kertonut Ylelle, että on ihan ok nukkua vauvan kanssa tai syöttää yli puolivuotiasta yöllä, jos hänellä on nälkä. Lisäksi Masko uskoo, että ihmiset haluavat pyrkiä lapsentahtiseen ja lempeään kasvatukseen. Vauvavuoden aikana ei aina tarvitse kuunnella pelkästään neuvolaa ja lähipiiriä vaan tehdä kuten omat vaistot sanovat.

Maskon mukaan vauva ei tiedä syntyneensä nykyaikaan, vaan tarpeet ovat luonnolliset, eli koko ideologia pohjautuu evoluutiobiologiaan. Lisäksi imetys tuo lapselle elintärkeää lohtua, läheisyyttä ja turvaa.

Missä imetyksen kanssa sitten mennään? Suomalaiset ovat tietojen valossa alhaista imetyskansaa, mutta silti äidit kokevat, että suhtautuminen lisämaitoa antaviin äiteihin on tuomitseva säädöksistä lähtien

Tilastojen mukaan yleisesti imettäminen on jatkuvasti yhteiskunnassamme laskeva tapa ruokkia lasta. Syitä on yhtä monia kun on imettäjiä ja lapsiakin. Osalla imetys ei vain onnistu, eikä lapsi saa tarpeilleen tarpeeksi maitoa äidiltä. Imetyksestä on toki hyötyä sekä vauvan että äidin terveydelle, ja täysimetykseen on hyvä kannustaa ihan kaikkia.

Laadukkaan imetysohjauksen puuttuminen on silti valitettavan yleistä, eikä tietoa aina löydy kaikille tarpeeksi. Äideillä itsellään saattaa olla suuret odotukset imettämisestä, joten pettymys saattaa olla suuri mikäli se ei onnistukaan. Kielteinen korvikekulttuuri ei auta asiaa.

THL mukaan äidinmaidonkorvikkeiden kansainväliseen markkinointiinkin on omat säädöksensä.

Esimerkiksi neuvolan tiloja ei saa käyttää äidinmaidonkorvikkeen valmisteiden käytön edistämiseen. Valmisteita ei saa asettaa näytteille, niitä ei saa mainostaa eikä jälleenmyyjän aineistoa saa jakaa muuten kuin terveydenhuoltoviranomaisten erillisestä pyynnöstä.

Korvikeruokintaa saa esitellä vain terveydenhuollon ammattilainen. Korvikeruokintaa saa esitellä vain sitä tarvitseville äideille ja perheenjäsenille. Perheille täytyy myös kertoa korvikkeiden virheellisen käytön aiheuttamista vaaroista. Henkilöstöllä on myös velvollisuus rohkaista ja suojata rintaruokintaa.

Mitä jos imetyksessä ei vain onnistu?

Ei ole olemassa tahoa, joka antaisi ja mitaleja niille, jotka onnistuvat pyhässä imetystavoitteessa

Miksi juuri tähän aiheeseen liittyy niin vahvaa ehdottomuutta. Imetyksekseen saattaisi kannustaa paremmin rento ja salliva suhtautuminen kuin ehdottomat odotukset täysimetyksestä, jossa on onnistuttava.

Imetystä on kuitenkin paljon muutakin kuin täysimetystä – rentoa, mukavaa ja ei-niin-sitovaa ihan tavallista imetystä äidin ja lapsen yhteisen tarpeen mukaan.

Lue myös:

Miten voi rakastaa niin montaa lasta

Osteopatian suosio kasvussa lapsiperheiden keskuudessa: ”Vastasyntyneille jopa suositeltavaa!”

Valinnanvapauden puolesta – äidit eivät vielä tänäkään päivänä saa itse päättää synnytystapaansa

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *