Pimeän pelko ja möröt lapsen sängyn alla: näin ne häädetään!

Pimeän pelko ja möröt lapsen sängyn alla: näin ne häädetään!
Kuva: Annie Spratt

Pimeän pelko on luonnollista koska eihän pimeässä näe mitään. Jos yhtään on mielikuvitusta, osaa ajatella herätyskellon kummitukseksi ja sängyn alla olevat pölypallot pelottaviksi möröiksi. Lapsen pelkotilat ovat todellisia, vaikkeivat möröt olisikaan. Lapsen pimeänpelko tulee aina ottaa vakavasti ja tilanteelle voi yhdessä aikuisen kanssa tehdä jotain.

Pimeän pelko ja painajaiset alkavat tavallisesti 3–4 -vuotiaana, mutta ne voivat vaivata hyvin vielä aikuistakin. Usein pelko kuitenkin laantuu vähitellen iän varttuessa.

Pimeän pelon herääminen voi olla merkki mielikuvituksen kehittymisestä, kerrotaan Ylen uutisessa. Pimeän pelolla on biologiset juuret, sillä se on ollut ihmisen selviytymisen kannalta tärkeä tunne.

– Pelon tehtävä on myös suojata. Kun lapsi pelkää, hän on samalla myös varovainen eikä syöksy suin päin eri tilanteisiin. Samoin pelko toimii aikuisillakin vielä suojakeinona, pohtii Rautava Ylelle.

Pelot voivat osoittaa myös sitä, että lapsi on hyvin ajattelevainen ja osaa ajatella asioita monesta näkökulmasta. Se voi osoittaa myös mielikuvituksen kehittyvän, lapsi osaa ajatella, että maailmassa on muutakin kuin mitä me näemme tässä ja nyt. Pelko on kehityksellisesti tärkeää, muistuttaa Rautava.

Pelko kielii myös lapsen tunneälyn kehityksestä. Lapsi pelkää tuntemattomia hahmoja ja näin kuuluu ollakin. Hälytysmerkkinä voisikin pitää jos lapsi juoksisi vieraiden syliin ilman epäröintiä.

Miten pelkoa käsitellä turvallisesti yhdessä lapsen kanssa

Pelon käsittelemistä voi alkaa käymään läpi satijen kautta. Sadun sankari voi muuttaa hirviön kiltiksi, joka ei tee toisille pahaa. Isommalle lapselle voi kertoa, ettei mörköjä oikeasti ole olemassa, vaan ne ovat mielikuvituksen tuottamia epätodellisia olentoja.

Lapsen kanssa voi myös piirtää esiin pelottavia hahmoja, jotka lapsi on kuvitellut. Silloin voi pohtia yhdessä, miksi tämä mörkö tulee uniin, ja miksi se asuu lapsen sängyn alla.

Lapsilla on myös taipumusta harjoitella itse omia pelko tunteita esimerkiksi katsomalla pelottavia ohjelmia. Lapsi kokeilee, uskaltaako katsoa hurjan näköisiä hirviönkuvia, ja jännittääkö pimeän peiton alla liikaa. Kun sieto raja ylittyy, peitetään silmät tai laitetaan huoneeseen valot päälle.

Yhdessä aikuisen kanssa taskulampun kanssa huoneen tutkiminen on hauskaa tekemistä ja tuotutuksi pimeyttä

Lapsen kanssa voi yhdessä käydä läpi huoneen nurkkia, ja yrittäävaikka yllättää sängyn alla oleva mörkö. Makaamalla hiljaa sängyssä lapsen kanssa kuiskien sopivaa aikaa pelästyttää mörkö tuotilanteeseen huumoria ja hauskuutta. Peläytyksen jälkeen on hyvä kertoa lapselle, ettei sängyn alta löytynyt ketään jota pelotella. Ja jos sittenkin oli, niin eipä tuon peläytyksen jälkeen ole ole enää!

Pimeänpelko on ihmisen aivoihin koodattu hyödyllinen ominaisuus

Vaikka pimeään on koittanut totutella eri keinojen kautta ei välttämättä päästä mielikuvituksen tuottamista ajatuksista yli. Aina lapsi ei vain uskalla. Joskus pelko on niin voimakasta, että se lamaa koko toimintakyvyn, vaikka todellista vaaraa ei järjellä ajatellen ole. Silloin voi olla syytä antaa lapselle aikaa, ja antaa yövalon loistaa. Voi myös käydä yhdessä läpi perheen arkirutiineja: onko liian myöhään katsottu televisiota, tai pelattu liian raakoja pelejä?

Kun saadaan onnistumisia, lasta on hyvä ylistää häntä edistymisen johdosta. Pelon kohteeseen liittyvät kauhukuvitelmat korvautuvat vähitellen neutraaleilla ja positiivisilla mielikuvilla. Hyvät ja kivat mielikuvat alkavat kehittyä, kun pelkääjä saa kokemuksia omasta rohkeudestaan. Ajatus siitä että selvisi tilanteesta pelosta huolimatta kannaustaa jatkossa pelon kukistamisessa.

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *