Paavo-pahvilaatikon monet tehtävät

Paavo-pahvilaatikon monet tehtävät

Paavo-pahvilaatikko koottiin kaukana sieltä, missä hän tulisi viettämään ison osan ajastaan. Paavo liukui tehtaan hihnalla sileänä isona levynä. Se ei ollut vielä kokonainen. Se tulisi saamaan vielä lisäosia itselleen. Paavo sai värikseen valkoisen, sinisen ja keltaisen. Paavon kylkeen tuli vielä komea kuvakin. Kirkkaan keltainen banaani.

Paavon tarina sai alkunsa kuumassa maassa. Työntekijät hikoilivat hänen ympärillään ja Paavoa liikuteltiin kovaa vauhtia paikasta toiseen. Taisi Paavo välillä kieriä pölyisellä hiekkatielläkin, kun se oli pudonnut kuorma-auton lavalta. Hänen sisäänsä pakattiin iso kasa juuri kerättyjä banaaneja. Mutta eiväthän ne olleet keltaisia, vaan vihreitä. Mistähän se johtuu? Paavo oli banaanilaatikko ja ylpeä siitä.

Täynnä banaaneja oleva Paavo pakattiin isoon rekka-autoon satojen lajitovereidensa kanssa. Banaanilaatikoita oli vieri vieressä ja monta kerrosta päällekkäin. Rekka-auto huristeli mutkaista tietä. Sillä oli kiire. Laiva oli lähdössä toiselle puolelle maapalloa, eikä siitä voinut myöhästyä.

Laivamatka kesti pitkään. Vellova aallokko heilutti laatikoita. Onneksi ne oli kiinnitetty kunnolla. Muuten olisi laivan kannella voinut olla läjä mustelmilla olevia banaaneja. Vihdoin eräänä päivänä laivan torvi huusi kovaa. He olivat perillä. Rekka-auto lähti liikkeelle ja taas sitä mentiin.

Pahvilaatikoista on moneksi. Kuva: Boris Misevic, Unsplash

Määränpäässä Paavo ja muut banaanilaatikot purettiin pikaisesti isoon halliin paikallisessa ruokakaupassa. Hallista matka jatkui viipymättä eteenpäin. Banaanit nostettiin laatikoista pois ja laatikko heitettiin nurkkaan. Paavo lojui päivän nurkassa muiden laatikoiden kanssa. Illalla osa laatikoista kasattiin korkeiksi pinoiksi. Osa revittiin levyiksi ja aseteltiin nippuun. Paavo oli osa ehjänä säilynyttä pinoa.

Muutaman viikon päästä tyhjänä oleva Paavo kannettiin hallista ulos kahden muun banaanilaatikon kanssa. Pihalla oli pieni auto, johon laatikot kannettiin. Auto vei heidät kerrostalon pihaan ja laatikot kannettiin sisälle. Siellä Paavon sisään pakattiin sanomalehtiin käärittyjä astioita. Paavo oli tyytyväinen. Se oli päässyt hyötykäyttöön uudestaan.

Seuraavana päivänä Paavoa vietiin taas. Pakkauslaatikkona nyt toimiva Paavo kannettiin isoon autoon, jonka kyydissä se kulki pienen matkan. Taas häntä kannettiin, nyt toiseen kerrostaloon. Siellä sanomalehtikääröt purettiin ja Paavo viskattiin parvekkeelle. Paavo värjötteli yhden yön ja yhden päivän parvekkeella. Sen jälkeen laatikko kannettiin sisään ja Paavo sai taas uutta täytettä. Nyt oli vuorossa vaatteita. Puhtaalta tuoksuvat eriväriset vaatteet taiteltiin tarkasti Paavon sisään. Paavon kylkeen tuli mustalla tussilla teksti: vauvanvaatteita, säilytä! Sen jälkeen laatikko kannettiin kellarin häkkivarastoon. Paavo sai paraatipaikan pinon ylimmäisenä kellarin takaseinältä. Sieltä sitä kelpaa katsella kellarin elämää. Ties kuinka kauan täällä oleskellaan ennen seuraavaa tehtävää.

Jussi

Kovaa vauhtia kohti 40 ikävuotta kiihdyttävä lapsekkaan ja vilkkaan mielikuvituksen omaava vuoroviikkoisä, jolla arjen palapeli koostuu monesta osasta. Toisella viikolla täyden intensiteetin lapsiarkea soppakauhan varressa, pyykkivuoren keskellä. Toisella taas jotain ihan muuta. Kahden arjen jatkuvaa yhteensovittamista ja aikatauluttamista, josta ei muuttuvia tilanteita puutu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *