Lapsen myrkyllinen kaverisuhde: saako vanhempi puuttua lapsen ystävyyssuhteisiin?

Lapsen myrkyllinen kaverisuhde: saako vanhempi puuttua lapsen ystävyyssuhteisiin?
Kuva: Ksenia Makagonova

Kirjoittanut: Anna-Leena

Ystävyssuhteet ovat lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeitä. Kaveritaidot auttavat lasta onnistumaan kaverisuhteissa ja viihtymään muiden lasten seurassa. Hyvät kaverisuhteet helpottavat myös siirtymiä päiväkodista kouluun ja alakoulusta yläkouluun. (MLL) Ystävä on parhaimmassa tapauksessa lapselle tärkeä tuki.

Lapsi saattaa leikkiä parhaan ystävänsä kanssa päivittäin ja saada leikkiessään positiivisia onnistumisen tunteita. Parhaimmassa tapauksessa ystävät vaikuttavat  lapsen elämään positiivisesti ja tukevat lapsen positiivista ihmissuhdemallia. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä tärkeämmän roolin kaverisuhteet elämässä saavat. Vaikka teini-ikäinen irtautuu vanhemmistaan itsenäistyessään,  ystävät eivät silti korvaa vanhempia eivätkä vanhemmat ystäviä (MLL)

Aina kaverisuhde ei kuitenkaan vaikuta lapseen pelkästään positiivisesti: joskus lapsi saattaa ajautua seuraan, jonka vanhemmat huomaavat hänelle haitalliseksi. Lapsi saattaa olla ärtynyt, itkuinen tai sulkeutunut tai käyttäytyä epätoivotulla tavalla oltuaan kyseisen kaverin kanssa. Kliinisen psykologin Andrea Boniorin mukaan “myrkyllinen ystävä aiheuttaa stressiä ja surua tai ahdistusta eikä hän auta sinua olemaan sellainen ihminen kuin haluaisit olla. Myrkyllinen ystävä voi myös uuvuttaa ja saada sinut epäilemään itseäsi”. 

Mitä vanhemmat voivat tehdä, kun he huomaavat lapsen ajautuneen haitalliseen seuraan? Varhaiskasvatuksen psykologi  Noelia Sosa neuvoo vanhempia miettimään minkälainen “myrkyllinen kaveri” heidän mielestään on. Onko hän “Sellainen joka lyö/ aiheuttaa jatkuvaa mielipahaa/suuttuu/luo konflikteja?

Merkkejä siitä, että lapsi on saattanut ajautua haitalliseen kaverisuhteeseen:

  1. Lapsi/nuori on huonolla tuulella, kun on viettänyt aikaa kyseisen kaverin kanssa.
  1. Lapsen/nuoren käytös on muuttunut sen jälkeen, kun hän on alkanut leikkimään -tai viettämään aikaa kyseisen kaverin kanssa.
  1. Kaverisuhde on yksipuolinen ja epäreilu: toinen osapuoli antaa aina periksi, kun taas toinen määräilee ja päättää kaikesta antamatta periksi. 

Kuinka vanhempi voi auttaa lasta/nuorta, jos epäilee heidän ajautuneen myrkylliseen kaverisuhteeseen? 

  1. Vanhemmat voivat keskustella lapsen/nuoren kanssa ystävyydestä ja auttaa heitä listaamaan asioita joista he pitävät -ja eivät pidä kaverinsa käytöksessä. Vastaaminen kysymyksiin siitä, miksi kaverin käytös tai tapa toimia ei tunnu hyvältä saattaa auttaa lasta ymmärtämään mikä vanhempia huolestuttaa, varsinkin jos myrkyllinen kaveri vaikuttaa lapsen muihin kaverisuhteisiin. 
  1. Vanhempien ei Sosan mielestä kuuluisi kieltää lasta leikkimästä tai viettämästä aikaa kyseisen kaverin kanssa, vaan pikemminkin keskittyä keskustelemaan siitä, mikä kaverin käytöksessä ei lapsen mielestä tunnu hyvältä ja toimisiko lapsi itse samalla tavalla muita ihmisiä kohtaan. Monesti perustelemattomalla kiellolla saattaa olla päivastainen vaikutus lapseen tai nuoreen. 
  1. On tärkeää tietää, millon kaveri on alkanut käyttäytymään epätoivotulla tavalla: onko kaverin käytös ollut ikävää alusta asti, vai onko käytös muuttunut lähiaikoina? Jos kaverin käytös on muuttunut äkillisesti, se voi joissain tapauksissa olla merkki muutoksesta lapsen kotona. Joskus sisaruksen syntymä tai vaikea tilanne kotona voi heijastua myös lapsen ihmissuhteisiin kodin ulkopuolella. Tällaisissa tilanteissa Sosa ehdottaa vanhempia ottamaan yhteyttä kaverin vanhempiin, mutta varoittaa ,että siinä missä joidenkin vanhempien mielestä voi olla jopa helpottavaa, että ulkopuoliset ovat huolissaan lapsesta, se voi toisista tuntua hyökkäävältä ja aiheuttaa heissä ei toivotun reaktion. 
  1. Lapsen olisi hyvä leikkiä ja viettää aikaa myös muiden kavereiden kanssa. On tärkeää, että lapsi ja nuori näkee myös muunlaista käytöstä ja huomaa itse, että “parhaan ystävän” käytös ei ole ainut tapa olla ja leikkiä ystävien kanssa. Lapsi saa uusia, positiivisia kokemuksia, kun huomaa, että myös hänen ehdotuksensa ja ideansa otetaan leikissä huomioon. Tällaiset onnistumisen tunteet saattavat Sosan mielestä helpottaa lasta tajuamaan, että toisen kaverin käytös ei ole normaalia, vahvistaen samalla lapsen tervettä itsetuntoa.

Sosa neuvoo, että lapselle on tärkeää muistuttaa, että vanhemmille voi aina kertoa mieltä painavista asiosta ilman huolta siitä, että vanhemmat kritisoivat lapsen ystävyyssuhdetta. “Vanhemman tehtävä on puhua lapsen kanssa ja kysymyksillään auttaa lasta itseään tajuamaan, kuinka haitallinen ystävyyssuhde vaikuttaa häneen ja mistä kaikesta hän jää kaverinsa käytöksen takia paitsi”.

Lähteet:

Bebés y más

Women’s health

Mannerheimin lastensuojeluliitto

Ruuhkavuodet toimitus