Narsistisen vanhemman kasvattama

Narsistisen vanhemman kasvattama
Kuva: Adrien King

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, joka vaikuttaa negatiivisesti koko perheen hyvinvointiin monella tapaa. Lapsuus vaikeasti narsistisen vanhemman kanssa haittaa psyykkistä hyvinvointia, ja sillä on pitkälle aikuisuuteen ulottuvat vaikutukset.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on yksi kymmenestä persoonallisuushäiriöstä. Narsisteilla on yleensä korostunut itsetunto, usein koko oma identiteetti perustuu muiden kiitokselle ja hyväksynnälle. Heidän läheiset suhteet ovat pinnallisia ja keskittyvät enimmäkseen siihen, miten muut ihmiset ajattelevatheistä. He uskovat aidosti olevansa parempia kuin muut ihmiset, mutta heillä on myös taipumus tuntea voimakasta häpeää saamastaan ​​kritiikistä tai tekemistä virheistä.

Narsistinen vanhempi on erityisen vahingollinen lapsilleen

Lapsen on saatava vanhemmiltaan rakastavaa tukea, kannustusta, turvallisuuden tunnetta, sekä lupaa olla oma itsensä sellaisena kuin on. Jos vanhempi jatkuvasti mitätöi, alistaa ja nöyryyttää, lapsen henkinen kasvu ja minäkuva kärsii.

Narsismin ytimessä olevat empatian puute sekä itsekäs välinpitämättömyys. Kyvyttömyys asettua toisen asemaan voivat johtaa lapsen toiveiden ja tarpeiden täydelliseen ohittamiseen, jolloin lapsen luottamus itseensä ja kykyihinsä, sekä omiin ajatuksiin ja tunteisiin, eivät pääse kasvamaan ja kehittymään normaalilla tavalla.

Pyyteetön rakkaus

Palkintorakkaus opettaa lapsen olevan arvokas ja rakastettava vain silloin, kun hän tekee esimerkiksi jotain hyödyllistä. Suorittamisen kautta saatu hyväksyntä opettaa lapselle mallin, jossa vain suuret uhraukset ja omien rajojen ohittaminen on oikein. Lapsen tulee saada vanhemmiltaan pyyteetöntä rakkautta ja rakkauden osoituksia ilman jatkuvaa miellyttämistä tai suorittamista.

Lasta suojelevat rajat yhdessä rakastavan ja hyväksyvän sekä rauhallisen ja lämpimän ilmapiirin kanssa tukevat lapsen tervettä henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä.

Omat tarpeet ja välitön tarpeentyydytys ovat narsistille siis kaikki kaikessa. Kun narsistin edut ovat ristiriidassa muiden kanssa, hänen karuin puolensa paljastuu: hän hyökkää tai alkaa mököttää, koska muut vaativat mahdottomia eivätkä heti myönny hänen vaatimuksiinsa.

Narsistinen vanhempi on uhriutuja, jolla on oikeus omasta mielestään toteuttaa itseään haluamallaan tavalla

Tälläinen vanhempi näkee lasten olevan vain harmillinen este ja taakka itsensä toteuttamiselle. Narsisti jättää arkirutiinit ja muut velvollisuudet helposti muiden hoidettavaksi, mutta ilmaantuu paikalle kun kunniaa ja palkintoja on jaossa. Kun narsistin kanssa ottaa puheeksi hänen velkansa, huomaa vartin päästä olevansakin velkaa hänelle (Viljamaa 2015).

Narsistivanhemmalla on tapana luoda mielikuvia kurjasta perhe-elämästä, mikäli asioita ei hoideta hänen mielensä mukaansa. Todellisuudessa perhe-elämä on jo parhaillaan kuvatunlaista, eli ahdistavaa, tuomitsevaa ja pikkusieluista. Normaalista vastavuoroista reiluutta ei perhe-elämässä ole.

Kaikki lapset eivät kuitenkaan nöyrry narsistisen vanhemman oikkujen edessä, vaan oppivat selviytymään narsistisen vanhemman kohtelusta muuttumalla itse samanlaiseksi. Vuosien saatossa selviytymismekanismi muuttuu elämäntavaks ja aikuisena nämä lapset pakottavat muut ihmiset polvilleen.

Terveen ja vakaan itsetunnon omaavan vanhemman kanssa lapsen on helppo kehittyä. Vakaa aikuinen ei kimpaannu, mitätöi eikä alista lasta eikä muita perheenjäseniä.

Lähteet: Häkkänen-Nyholm Helinä. 100 kysymystä narsismista. Readme.fi. 2018

Viljamaa Janne. Narsistin lapsena – pitkä tie itsenäisyyteen. Minerva. 2015.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä artikkeleista:

Saippuaa suuhun ja puukko vyötäröllä. Lapset ennen vs. nyt

Nainen syyllistytkö tähän? Lopeta se heti paikalla

Valehtelemisen sietämätön keveys

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *