Perinnönjako uusperheessä tulee suunnitella huolella – tiedätkö minne omaisuus valuu?

Perinnönjako uusperheessä tulee suunnitella huolella – tiedätkö minne omaisuus valuu?
Kuva: Jessica Rockowitz

Perinnönjako voi aiheuttaa tuskailuja jo ihan ydinperheen sisällä. Uusperheessä se vasta onkin mietinnän alla – minne perintö valuu ja onko suunta oikea. Perintöoikeudelliset säännökset on laadittu perinteisen ydinperhemallin mukaan. Asetelma ei kuitenkaan vastaa nykypäivän todellisuutta, sillä joka viides Suomessa solmituista avioliitoista on ”toisen kierroksen” avioliittoja, kertoo Tuleva.fi

Lain mukaan vanhempien omaisuuden perii vain biologiset lapset. Uusperheissä yleensä muodostetaan uusi avioliitto kun molemmilla on jo lapsia ja omaisuutta. Jos haluaa varmistaa, että uudenkin liiton päättyessä omaisuus menee omille lapsille eikä puolisolle tai hänen lapsilleen, on hyvä avioituessa laatia avioehto.

-Moni ei tule ajatelleeksi, että ilman huolellista perintösuunnittelua on jopa mahdollista, että oma perintö siirtyykin entiselle puolisolle yhteisen lapsen kautta tai uuden puolison entiselle puolisolle heidän lastensa kautta”, Mikkola varoittaa Tulevan artikkelissa.

Kuolemantapauksessa aviopuolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi lesken ja kuolleen perillisten kesken. Jos aiemmin kuollut puoliso on ollut puolisoaan varakkaampi, hänen omaisuudesta maksetaan leskelle tasinkoa. Tasingon oikeuspoliittisena tarkoituksena on korvata puolisoille perheen hyväksi tehty työ.

Avioehtokannattaa sopia jo ennen avioon astumista, ja suunnitella yhdessä puolison kanssa miten marssijärjestys perintöön tulee aikanaan tapahtumaan.

“Sinun ja minun lapset ovat meidän lapsia”

Vaikka uusperheen lapsia olisi arjessa kohdeltu tasavertaisina “yhteisinä” lapsina, eivät he lainmukaisessa perimysjärjestyksessä sitä ole. Puolisoiden tulisikin määritellä, mikä on heidän mielestään kaikille oikeudenmukainen tapa jakaa perintö.

Entäpä yhteinen koti? Lesken asumisoikeus viimeiseen yhteiseen asuntoon on vahvempi kuin rintaperillisten lakiosaoikeus.

Leskikin voi tosin menettää asumisoikeutensa, jos asunto on esimerkiksi tekemättömän aiemman osituksen vuoksi menossa osittain tasinkona edelliselle puolisolle. Jotta asuntoon on asumisoikeus, sen tulee kuulua kuolinhetkellä vainajan omaisuuteen tai puolisoiden yhteisomistukseen. Usein kuitenkin yhteinen koti on omistettu yhdessä puolisoiden kesken.

Monta asiaa voi suunnitella ja järjestellä etukäteen, mutta kaikkeen ei voi koskaan varautua. Uusperheen perinnönjaot saattavat olla sen verran monimutkaisia, että asiantuntija-apua kannattaa hankkia mieluummin etukäteen. Pahimmassa tapauksessa sitä tarvitaan moninkertaisesti jälkikäteen, jos asioita selvitellään myöhemmin perillisten välisissä riidoissa, vinkkaa Oma Aika.

Uusperheiden muistilista perintösuunnitteluun:

1. Onko puolisoiden varallisuusero suuri? Pohdi ja keskustele avioehdon tarpeellisuudesta.


2. Minun lapseni, sinun lapsesi ja meidän yhteiset lapsemme. Miten haluat jakaa perintöä lapsille uusperheessä? Tarvitaanko testamenttia vai toimisiko sijoitusvakuutus paremmin?

3. Lesken asema. Mikä on leskeneläkkeen suuruus, kestääkö lesken talous? Miten lesken asuminen järjestetään?


4. Edunvalvontavaltuutus. Varmista kuka hoitaa asioitasi jos et itse kykene enää siihen.

Lue myös:

Uusperheen isä: “Olen kiitollinen exille, ilman ristiin menneitä suksia meillä ei luistaisi ollenkaan”

Uusperheeseen syntyi uusi vauva – “Tilanne oli ihan kaoottinen”

Lapsi ja talous – juttusarja, osa 3: Lapsi säästäjänä ja sijoittajana

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *