Uhkailua ei tästä syystä ei kannata käyttää kasvatuskeinona

Uhkailua ei tästä syystä ei kannata käyttää kasvatuskeinona
Kuva: Izzy Park

“Iskä lähtee sitten ilman sua ellet tule heti autoon” “Soitan poliisille jos et laita kypärää päähän”, “Äiti jättää sut bussipysäkille jos et lopeta siskon kiusaamista” Tuntuuko tutulta? Kun lapsi ei tottele, saattaa uhkaus tuntua toimivalta konstilta ratkaista riitatilanne nopeasti. Lapsi ei kuitenkaan pysty erottamaan tarkoittaako aikuinen uhkausta oikeasti, vai ei.

Arkinen uhkaus saattaa olla lapsen näkökulmasta kuitenkin hyvin pelottava. Se herättää epävarmuuden siitä, että aikuinen saattaisi oikeasti toimia uhkauksensa mukaisesti, eikä lapsi opi oikeita syytä käyttäytyä toivotulla tavalla. Lapsi ei myöskään välttämättä voi tai osaa näyttää pelkoa, vaan kehittää suojamuuriksi lisää ongelmakäyttäytymistä.

Uhkailulla on hetkellisesti nopeat, mutta lyhyet askeleet

Lapsi oppii nopeasti, ettei aikuisen uhkailuista tarvitse välittää, kun ei niitä koskaan pystytä pitämään.

Vanhempi saattaa esimerkiksi valehdella lapselleen, että poliisi pidättää lapsen, jos tämä ei käyttäydy kunnolla. Mtv-uutisten mukaan vanhempien ei tulisi uhkailla lastaan poliisilla, vaan opettaa, että viranomaiseen voi luottaa hädän hetkellä. Poliisilaitos ehdottaa, että kiukuttelevan lapsen vanhemmat voivat esimerkiksi yrittää jutella ystävällisesti poliisille, jotta lapsen huomio herpaantuu ja samalla hän saa hyvän kuvan viranomaisesta.

Myös suomalainen nettipoliisi ja rikostutkija Janina Saarinen muistutti vanhempia samasta asiasta vuonna 2015, kertoo Yle. Vaikka kyse olisi leikillään lausutusta pelottelukeinosta, jolla lapsi yritetään saada käyttäytymään kunnolla, voi vitsi kostautua todellisessa hätätilanteessa.

Johdonmukaisuutta ja kärsivällisyyttä uhkailun sijaan

Lapsi ansaitsee selityksen, miksi jotakin ei sovi tehdä tai mitä jonkin tekemisestä saattaa seurata. Näin lapsi rakentaa maailmaansa ja löytää myös soveliaat, oman toimintapiirinsä rajat.

Lapset eivät aina ymmärrä miksi kaupassa ei saa juosta, miksi kengät pitää laittaa oikeaan jalkaan, tai miksi autossa pitää käyttää turvavyötä. Kerro, miten asiat tehdään ja miksi. Aikuisille itsestäänselvyydet eivät ole sitä lapsille.

Rajoista on hyvä pitää kiinni. Mutta takertuminen kuriin ja siihen, kuka perheessä määrää, eivät ratkaise pikkulasten kehitysvaiheisiin liittyviä asioita. Kun huomio ohjataan myönteisiin asioihin, kurinpidolle ei ole käyttöä. Tarvitaan
kärsivällisyyttä ohjata lasta aina uudestaan ja uudestaan

Lapsi ansaitsee selityksen, miksi jotakin ei sovi tehdä tai mitä jonkin tekemisestä saattaa seurata. Näin lapsi rakentaa maailmaansa ja löytää myös soveliaat, oman toimintapiirinsä rajat.

Psykologi Julia Pöyhönen erottaa toisistaan huonon uhkailun sekä sen, miten lapsi oppii syy-seuraussuhteita. Silloin se tarkoittaa johdonmukaista vanhemmuutta.

Huonoa uhkailua on se että uhkaa jättää jonkin kauan odotetun kivan asian pois ellei lapsi tottele käskyjä. Kiva asia saattaa olla sellainen jota aikuinenkaan ei halua peruuttaa.

– Jos–niin-uhkaukset opettavat lapselle syy-seuraussuhteita ja sitä, että yhteisiä sääntöjä tulee noudattaa. Esimerkiksi: jos et tule siivoamaan, niin emme ehdi lukea iltasatua tai että jos vielä heität ruokaa lattialle, niin otan lautasen pois. Lapsi saa valita, totteleeko hän vai valitseeko hän seuraamuksen. Se on reilua ja johdonmukaista toimintaa vanhemmalta, ja lapsi saa mahdollisuuden muuttaa omaa toimintaansa ja säilyttää omanarvontuntonsa, kertoo Pöyhönen.  

Lue myös:

HS: Lapset laihduttavat ja neuvovat toisiaan TikTokissa – “Laihutan hieman ja te voitte tääl seuraa mun hyvinvointii”

“Minun lapseni ei syö sokeria alle kolmevuotiaana” ja muita pyörrettyjä (kasvatus)päätöksiä


Onko sinulla mentalisaatiokykyä? Sen avulla “vanhemmat voivat ehkäistä monia arjen haasteita”

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus