Chipiona: viehättävä kalastajakylä Atlantin rannalla

Kaupallinen yhteistyö Espanjan matkailutoimisto (Tourspain)

Atlantin valtameren rannalla, Andalucían eteläisessä kärjessä Cadizin maakunnassa sijaitseva Chipiona on hurmaava ja viihtyisä kalastajakylä, jota ympäröivät upea luonto ja pitkät hiekkarannat. Chipiona on paikallisten suosima matkakohde juuri upeiden hiekkarantojensa ja mahtavan säänsä ansiosta.

Aito ja monipuolinen lomakohde

Chipiona on oikea valinta, jos haluat nauttia aidosta, espanjalaisten suosimasta rantakohteesta. Chipionassa pääsee nauttimaan merestä tai erilaisista aktiviteeteista, kuten ratsastuksesta, pyöräilystä ja patikoinnista kauniissa luonnon maisemissa. Yksi Chipionan tärkeimmistä nähtävyyksistä on 69 metriä korkea majakka, joka on on Espanjan rannikon korkein. Majakassa ei ole hissiä, mutta reippaimmat matkailijat kiipeävät 344 porrasta nauttiakseen uskomattomista panoraamanäkymistä.

Tavallinen aamu Chipionassa

Chipionassa päivä alkaa aamupalalla jossain kyläin lukuisista kahviloista. Tuorepuristettu appelsiinimehu, café con leche ja “tostada con aceite y jamón”, paahdettu leipä oliiviöljyllä ja serranon kinkulla on paikallisten tyypillinen valinta. Viikonloppuisin syödään churroja, joita uitetaan paksuun, kuumaan suklaaseen. Paikalliset tietävät, mistä saa parhaat churrot ja pitkät jonot kiemurtelevat kapeilla kaduilla. Täytyy olla aikaisin liikkeellä, jos ei halua joutua jonottamaan. Meren rannalla ilma on aamuisin raikas kesälläkin ja meren suolainen tuoksu tulvii nenään.

Aamupalan jälkeen käydään kauppahallissa. Kalatiskit ovat pullollaan tuoreita mereneläviä, miekkakaloja ja katkarapuja. Paikalliset kiertelevät kojuja ja vertailevat hintoja. Toisella puolella hallia myydään värikkäitä kukkakimppuja ja makealta tuoksuvia hedelmiä. “Onko vesimeloni makeaa?” Kysyvät asiakkaat ja saavat hedelmäkauppiaalta vastaukseksi maistaisia. Kauppias sujauttaa ostoskassiin kaupanpäälliseksi tukun tuoretta persiljaa.

Matkamuistoja ja kylmää sorbettia

Aurinko paistaa jo korkealta, kun matelemme ostoskatua pitkin kohti rantabulevardia. Katu on täynnä pieniä matkamuistokauppoja, joista lapset haluaisivat joka päivä saada mukaansauimarenkaan, saippuakuplia tai hiekkaleluja. Lelut jäävät yleensä kojuun, mutta jäätelöstä ei kieltäydy vanhemmatkaan. Kylmä sorbetti sopii kuumaan kesäpäivään täydellisesti.

Rantabulevardilla ei tuule: on tulossa kuuma päivä. Vesi on matalalla ja paljastaa rannalta valtavat, roomalaisten aikoinaan rakentamat “kiviaitaukset”, “corrales de pesca”. Kun vesi on korkealla, kalat, mustekalat ja äyriäiset pääsevät uimaan suurista kivistä palapelin tavoin kasattujen muurien sisäpuolelle, mutta vuoroveden laskiessa eivät pääse takaisin, vaan uivat suoraan kalastajien asettamiin verkkoihin. Kalastajien lisäksi liukkaiden, aaltojen alta paljastuneiden kivien päällä tasapainottelevat lapset, joille rapujen kerääminen hiekkasankoihin on jännittävä leikki.

Ennen lounasta pysähdymme pieneen “Cruz del Mar” nimiseen baariin aperitiiville. Kylmän juoman kanssa sopii loistavasti paahdetut -ja suolatut mantelit tai mausteiset oliivit. Lapset pyytävät isovanhemmilta kolikoita päästäkseen istumaan strategisesti asetettuihin, kolikoilla toimiviin laitteisiin, jotka soittavat iloisen epävireistä melodiaa ja heijaavat nauravia lapsia puolelta toiselle.

Auringonlasku rannalla


Lounaan jälkeen levätään hetki. Malttamattomat lapset haluaisivat heti rannalle, mutta vanhempien on kerättävä hetki voimia, eikä rannalla makoilua päivän kuumimpaan aikaan suositella kenellekään. Kiltisti jonossa seisovat lapset rasvataan päästä varpaisiin. Välipala valmistellaan kylmälaukkuihin. Aurinkovarjot, pyyhkeet, vaihtouikkait, uimalelut, kellukkeet, vesipullot, aurinkotuolit ja aurinkolasit pakataan mukaan. Rannalle saavuttuamme pulahdamme heti suolaiseen mereen. Pintavesi on lämmintä. Lapset uivat, sukeltavat ja hyppivät aalloissa. Rakennamme valtavan hiekkalinnan ja koristelemme sen simpukoilla ja värikkäillä lasinsiruista pehmeäksi hioutuneilla kivillä.

Rannalta palataan kotiin vasta illan hämärtyessä. Suihkujen jälkeen on iltakävelyn, “paseiton” aika. Rantabulevardin katulamput kilpailevat tivolilaitteiden välkkyvien neonvalojen kanssa. Vaaleanpunaiseksi ja kultaiseksi värjäytynyt taivas näyttää hetken aivan vesivärimaalaukselta, mutta pian aurinko sukeltaa piiloon ja tulee pimeä.

Terassit täyttyvät iloisesti rupattelevista illallisseurueista. Ilmassa leijailee paistetun kalan, sitruunan ja meren suolainen tuoksu. Lapset haukottelevat lupaavasti illallispöydässä ja nuorin nukahtaa rattaiden keinuessa kotia kohti.

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.