Lastenkirjojen tutkija: “nämä kirjat vanhempien kannattaisi lukea lapsilleen”

Lastenkirjojen tutkija: “nämä kirjat vanhempien kannattaisi lukea lapsilleen”
Kuva: Picsea

Teksti: Anna-Leena

Lapselle ääneen lukeminen on helppo ja hauska tapa viettää aikaa yhdessä. Sylikkäin tai vierekkäin lukeminen rentouttaa lasta ja aikuista. “Aivojen ”kielikeskus” kehittyy puolivuotiaasta neljään ikävuoteen asti ja siksi nimenomaan varhaiset vuodet ovat otollisia lapsen kielellisen kehityksen tukemiselle”, kertoo lastenkirjojen tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen luelapselle.fi sivustolla.  

Ääneen lukemisen hyödyt

Heikkilä-Halttunen muistuttaa, että taaperon ja aivan pienenkin vauvan passiivinen sanavarasto voi olla yllättävän laaja. Säännöllisistä lukuhetkistä on hyötyä, vaikka lapsi ei vielä osaa puhua eikä ymmärrä kaikkien käytettyjen sanojen merkitystä. Ääneen lukeminen auttaa myös puhekielen ja kirjoitetun kielen välisten erojen hahmottamisessa. Lukeminen myös kartuttaa kuin huomaamatta monipuolista sanavarastoa. “Lukemalla säännöllisesti ääneen lapselle, voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen taitojen, mielikuvituksen ja tunneälyn kehittymiseen. Lapselle lukeminen on paras sijoitus tulevaisuuteen”, kiteyttää Heikkilä-Halttunen.

Heikkilä-Halttunen laati Kodin Kuvalehdelle listan tärkeistä ja aikaa kestäneistä kirjoista, jotka vanhempien ainakin kannattaisi lukea lapsilleen. Lista Kodin Kuvalehden jutusta Nämä lastenkirjat kaikkien vanhempien olisi hyvä lukea lapsilleen (12.10.2016). 

0-2-vuotiaalle lapselle:

– Suomen lasten Runotar

– Peukaloputti – Meidän vauvan lorut

– Hannele Huovi: Vauvan vaaka

– Kirsi Kunnas & Anne Vasko: Hei Hikkori Tikkori

– Eric Carle: Pikku toukka paksulainen

– Chris Haughton: Ihan hukassa

3-5-vuotiaalle lapselle:

– Hanhiemon satuaarre

– Hanhiemon iloinen lipas

– Tove Jansson: Kuinkas sitten kävikään?

– Todd Parr: Ei haittaa, jos on erilainen

– Maurice Sendak: Hassut hurjat hirviöt

– Werner Holzwarth: Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä

– Jon Klassen: Haluan hattuni takaisin

– Janosch: Suuri Panamakirja

6-8-vuotiaalle lapselle: 

– Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu

– Eppu Nuotio: Näin pienissä kengissä

Kaiken maailman eläinsadut

– Suomen lasten hölmöläissadut

– Suomen lasten eläinsadut 

– Lauren Child: Miten satujen susista selvitään

– Zacharias Topelius: Vattumato

– Raija Siekkinen & Hannu Taina: Herra Kuningas

– Maarit Malmberg & Jouni Koponen: Aapeli ja sotaveteraani Reino; Aapeli ja evakkomatka

– Kalle Güettler, Rakel Helmsdal, Aslaug Jónsdottir & Sari Peltonen: Ei, sanoi pieni hirviö

– Sari Vento & Mika Launis: Peikonhäntä

– Mauri Kunnas: Koirien Kalevala

– Mauri Kunnas: Seitsemän koiraveljestä

– Hannele Huovi: Urpo ja Turpo -kirjat

– Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu

– Roald Dahl: Jali ja suklaatehdas

– Roald Dahl: Matilda

– Roald Dahl: Iso kiltti jätti

– Lea Pennanen: Piilomaan pikku aasi

– Lea Pennanen: Me Leijonat

– Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira

– Frank L. Baum: Ihmemaa Oz 

– Marjatta Kurenniemi: Onneli ja Anneli -kirjat

9-12-vuotiaalle lapselle: 

– Anthony Browne: Retu uneksii

– Tomi Kontio & Elina Warsta: Koira nimeltään kissa

– Kreetta Onkeli: Selityspakki 

– Kirsti Mäkinen: Suomen lasten Kalevala 

– Tove Jansson: Muumi-kirjat

– Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

– Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa

– Michael Ende: Tarina vailla loppua

Ääneen lukemista ei tarvitse lopettaa, kun lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempi voi auttaa aloittelevaa lukijaa osoittamalla sormella sana sanalta tarinan etenemistä. “Lukemista voi myös vuorotella: lapsi aloittaa ja lukee aikuiselle ääneen niin pitkään kuin jaksaa, ja sitten aikuinen jatkaa lukemisesta”, Heikkilä-Halttunen ehdottaa. Tutkimusten mukaan ääneen lukeminen hyödyttää lasta vielä 13:een ikävuoteen asti.

Lähteet:

https://www.kodinkuvalehti.fi

Luelapselle.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *