Perätilassa maailmaan – lopullisen päätöksen synnytystavasta tekee äiti itse

baby sleeping on bed
Kuva: Peter Beukema

Vauvan ollessa perätilassa yritetään ensisijaisesti ulkokäännöksen avulla saada sikiö normaaliin tarjontaan pää alaspäin. Mikäli sikiö jää perätilaan, voidaan arvioida alatiesynnytyksen mahdollisuudet. Perätilasynnytyksessä edellytetään synnyttäjän lantiolta vähän suurempaa väljyyttä, ja siksi lantio usein kuvataan.

Noin 2,4 prosenttia täysiaikaisista sikiöistä asettuu syntymään perätilassa, kertoo Terveyskylä. Mikäli vauvalla on ennalta tarkkaan arvioidut hyvät edellytykset syntyä alateitse, valitaan se usein synnytystavaksi.

Neuvolan kautta äitiyspolille

Lapsen tarjontaa tarkkaillaan äitiysneuvolassa, ja mikäli perätila todetaan vielä raskausviikoilla 35-36 tekee neuvola lähetteen äitiyspoliklinikalle jatkoarviointiin ja tutkimuksiin. Klinikalla lääkäri tekee ultraäänitutkimuksen, jonka avulla arvioidaan vauvan paino ja sen hetkinen tarkka asento. Tämän jälkeen voidaan yrittää ulkokäännöstä, jossa vauvaa yritetään kääntää hellästi vatsan päältä. Toimenpiteen tekee lääkäri yhdessä kätilön kanssa.

Ulkokäännöksessä lääkäri vie aluksi kätensä sikiön tarjoutuvan osan eli perän alle ja nostaa sitä varovasti ylöspäin, sekä tarvittaessa ohjaa hartioista sikiön ylävartaloa alaspäin. Usein sikiö itsekin tässä vaiheessa liikkuu paljon ja kääntää päänsä alaspäin. Tarvittaessa, noin puoli tuntia ennen ulkokäännöksen tekoa, voidaan antaa supistuksia estävä lääke.

Ulkokäännös ei aina onnistu

Ulkokäännöksen aikana sikiön vointia seurataan jatkuvasti ultraäänitutkimuksen avulla. Käännöksen onnistumista auttaa, jos äiti on mahdollisimman rento ja jännittämättä. Toimenpiteen jälkeen vauvan sydänääniä kuunnellaan ja seurataan noin 30-60 minuutin ajan.

Perätilan ulkokäännöstä pidetään turvallisena toimenpiteenä, ja sen riskit ovat tietojen mukaan pienet. Lähteen mukaan todennäköisyydet käännöksen jälkeiseen keisarileikkaukseen on 1:200 ja toimenpiteen aiheuttamien merkittävät muutokset vauvan sydänkäyrässä on 1:100.

Väestöliiton mukaan ulkokäännöksen onnistuminen riippuu muun muassa vauvan koosta, raskausviikoista ja asennosta. Myös äidin ensikertalaisuus, äidin lihavuus, niukka lapsiveden määrä, etuseinäistukka, supistusherkkä kohtu vaikuttaa ulkokäännöksen onnistumiseen.

Eri tutkimusten perusteella ulkokäännöksen onnistumisprosentti on keskimäärin 50 prosenttia. Ensisynnyttäjällä onnistumisprosentti on 40 prosenttia ja monisynnyttäjällä 60 prosenttia, kertoo Terveyskylä.

Nykytietämyksen mukaan perätilasynnytys alateitse on tiettyjen kriteerien täyttyessä turvallinen vaihtoehto sekä äidille että vauvalle

Vauvan asentoa ja painoa arvioidaan ultraäänitutkimuksella, ja mittausten perusteella pohditaan mahtuuko lapsi syntymään alateitse. Vauvan painoarvio ja äidin lantion tilavuus kertovat, mahtuuko lapsi syntymään alateitse.

Suomessa perätilassa oleva vauva on mahdollista synnyttää joko täydellisessä perätilassa tai peräjalkatarjonnassa. Synnytystapa-arvio tehdään jokaiselle yksilöllisesti, eli se joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulle. Äidin oma halu synnyttää alateitse on tärkeänä kriteerinä perätilasynnytyksessä, koska äiti ponnistaa vauvan omin voimin lapaluihin asti.

Äiti saa valita lopullisen synnytystavan itse

Synnytys suunnitellaan yhdessä äidin kanssa miettien tutkimusten ja mittausten tuloksia. Tutkimusten ja arvioinnin perusteella päätetään lopullinen synnytystapa joko alateitse tai sektiolla. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin äiti itse.

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.