Muskari (tuskari)

child plating on carpet
Kuva: Jelleke Vanooteghem

Myönnän. En ole muskari-ihmisiä. Muskari on itseasiassa suhteellisen kaukana omalta mukavuusalueelta.  Suoran lainauksen mukaan ”musiikkileikkikoulutoiminnan tavoitteena on musiikinrakkauden herättäminen ja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen musiikillisin keinoin. Lisäksi tavoitteena on tukea lapsen kokonaispersoonallisuuden kehitystä ja edistää luovaa toimintaa.”

Koska olen hyvä äiti, en tietenkään halua itsekkäistä syistä olla lapseni musiikinrakkauden herättämisen ja kokonaispersoonallisuuden muodostumisen esteenä. Siksipä myös meidän neiti Taapero aloitti alkuvuodesta muskarin. Olen laskeskellut, että kaiken maailman flunssien, liian pitkien (tai lyhyiden päiväunien), viime hetken kakkakatastrofien ja muiden esteiden vuoksi muskarin kertahinnaksi on muodostumassa kevätkaudelle 21,50 euroa. Kerronpa nyt tässä, mitä sillä on saatu.

Muskarikäynti 1

Johdannoksi totean, että korona-ajan lapsi ei ole ihan hirmuisesti päässyt käymään muualla kuin lääkärissä, jossa aina pistetään piikki, katsotaan korvia, tai tehdään muita epämiellyttäviä toimenpiteitä. Ei siis ihme, että rakas neiti taapero aloitti paniikkihuudon sikäli, kun muskaritäti erehtyi avaamaan luokkahuoneen oven maski naamallaan. Sinällään mielenkiintoinen kokemus kantaa paniikkihuutavaa, kaulassa roikkuvaa taaperoa ympäri luokkahuonetta samalla rytmikkäästi marakassia ravistellen.  Arvioin, että traumanhoidollisista syistä on hyvä tulla uudestaan.

Muskarikäynti 2

Toinen käynti sujui jo ensimmäistä paremmin, ja nyt itkettiin vain 10 minuuttia. Lapsi istui sylissä kuin tatti äidin hymistessä vaivaantuneena entuudestaan tuntemattomia biisejä.  Neiti uskaltautui koskettamaan rumpuja ja heiluttamaan marakassia. Körötysleikki aiheutti iloa. Uskoisin, että musiikinrakkauden siemen on kylvetty. Nälkäkiukku ennätti ennen kotiinpääsyä ja taapero raivohuusi 15 min kodinhoitohuoneenlattialla ennen kuin suostui ottamaan vastaan keittiöstä kohti heitetyn puuropussin.

Neiti taapero ja jännittävät marakassit


Muskarikäynti 3

Tällä kertaa myöhästyttiin venähtäneiden päikkäreiden ja kakkavaippa-kombon vuoksi. Vaan jotta onneksipa mentiin, saatiin ekaa kertaa käteen ukulelet. Lapsi ei uskaltanut soittaa ja äiti oppi c-duurin ja laivailulaulun. Hyvä äiti. Lapsi kompastui huiviin loppulaulun aikana ja yritti syödä lattialta ponnarin. Illalla mietittiin muskaritädin puu-puu-pussista löytynyttä Nille-Nallea niin hartaasti, ettei nukkumaan meinattu taipua lainkaan.

Muskarikäynti 4

Tämän muskarikerran hoiti isi ja äiti shoppaili. Todettu, että isi voi mennä toistekin.

Muskarikäynti 5

Tälle kerralle sai ottaa mukaan pallon, jota heiteltiin laululeikkien lomassa. Heittelyleikkiin kelpasi ainoastaan Kaapon (nimi muutettu) isi, ja äiti sai istua rauhassa maskin takana hymyillen palloleikin ajan. Kaapon isiä myös komennettiin ponnekkaasti, ellei pallonheittelytahti miellyttänyt. Kiitos palloleikin, kotona on nyt viikon verran nauraen viskottu kaikki mahdollisia tavaroita kielloista huolimatta. Aineellisilta vahingoilta on kuitenkin toistaiseksi vältytty. Lisäksi äiti on oppinut lähes kaikkien muskarilaulujen sanat, ja lauleskelee niitä spontaanisti ajasta ja paikasta riippumatta.


Tänään olisi ollut muskari-päivä, mutta lapsi on kipeänä, ja muskari jää väliin. Ilmoittautumisaika syyskaudelle alkaa ensi viikolla. Syksykauden tavoitteena musiikillisen kasvun ja persoonallisuuden kehittymisen rinnalla olisi saada laskettua kertakäynnin hinta lähemmäs kymppiä. Siinä lienee riittävästi tekemistä niin lapselle kuin vanhemmillekin.

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.