Vapaaehtoinen lapsettomuus on psykologin mukaan hyvä ilmiö

woman in stripe shirt covering her mouth with her hand
Kuva: Jonathan Cosens Photography

Psykologi, Cambridgen yliopiston opettaja Terri Apter on sitä mieltä, että kaikista naisista ei vain yksinkertaisesti ole äidiksi. Vielä muutama sukupolvi sitten oli itsestäänselvyys, että nainen menee naimisiin ja hankkii lapsia – halusi hän niitä tai ei. Niinpä etenkin monet eläkeikäiset naiset oireilevat yhä huonoa äitisuhdettaan.

Vanhemmuutta pohditaan nykyään entistä tarkemmin, ja yhä useampi valitsee olla hankkimatta lapsia. Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan puhuttaessa vapaaehtoisesti lapsettomasta, puhutaan ihmisestä, joka ei halua omia lapsia. Toisilla vapaaehtoisesti lapsettomilla ei myöskään ole kiinnostusta olla lasten kanssa tekemisissä. Osa taas ei halua omia lapsia, mutta viihtyy lasten seurassa ja saattaa esimerkiksi viettää aikaa lähipiirin lasten kanssa tai työskennellä lasten parissa.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on Euroopan laajuisesti jatkuvasti kasvussa, mikä Apterista ei ole pelkästään huono ilmiö

Psykologin mukaan vastentahtoinen, katkera ja ilkeä äiti on kammottavan vahingollinen lapselle ja vaikutukset voivat kestää läpi koko lapsen elämän. Apterin mukaan moni nainen olisi voinut säästää lapsensa elämänmittaiselta kärsimykseltä, jos hänellä olisi ollut mahdollisuus valita jäädä lapsettomaksi.

Psykologi Terri Apter tiesi jo pienenä, millä tuulella äiti oli – pelkästään tämän askelten äänistä. Äidin raivokohtaukset ja narsistinen luonne varjostivat tyttären elämää, mutta saivat toisaalta tämän ryhtymään psykologiksi ja tutkimaan syvemmin perhedynamiikkaa.

Hän kertoo, että moni nainen tajuaa oman äitinsä julmuuden vasta, kun tulee itse äidiksi ja ymmärtää oman kaltoinkohtelunsa lapsena. Apterin mielestä osa äideistä vain siirtää oman kurjuutensa ja turhautumisensa lapsiinsa – eikä tämä muutu, vaikka sukupolvet vaihtuvat.

Apter jaottelee kirjassaan vaikeat äidit viiteen kategoriaan, jotka voivat olla myös päällekkäisiä:

1. Kontrolloivat äidit

Äiti kontrolloi koko lapsen elämää. Lapsen omat halut ja valinnat ovat poikkeuksetta huonoja ja vaarallisia, eikä lapsen omaa mielipidettä oteta huomioon. Äiti kontrolloi ystäväpiiriä, pukeutumista ja ulkonäköä.

2. Narsistiset äidit

Apter kokee, että hänen oma äitinsä oli narsisti. Hän oli kunnianhimoinen ja menestynyt, mutta erittäin itsekeskeinen ja sisimmältään epävarma. Narsistin itsetunto kaipaa jatkuvaa vahvistamista ja hän odottaa myös lapseltaan alistumista ja palvontaa. Apter oppi, että pärjätäkseen äitinsä kanssa hänen täytyy vakuuttaa tälle, kuinka etevä hän oli ja kuinka toiset eivät ymmärtäneet hänen nerokkuuttaan.

3. Kateelliset äidit

Kateellinen äiti usein kieltää lasta kehumaan omilla saavutuksillaan. Vähättely ja alaspolkeminen latistaa lapsen itsetuntoa. Kateellinen äiti ei pysty toteuttamaan vanhemmuuden perusasiaa, eli iloitsemaan lapsensa hyvinvoinnista ja onnistumisista. Apterin mukaan tällaiset äidit verhoavat kateutensa syyttelyyn, ja tuo vahvasti esille omaa erinomaisuuttaan.

4. Vihaiset äidit

Äidin raivokohtaukset pitävät koko perhettä pihdeissään. Valtava raivonpuuska saa koko perheen elämään varovaisesti ja varpaillaan.

5. Etäiset äidit

Etäinen äiti on paikalla, muttei koskaan läsnä. Äiti ei osaa, eikä halua vastata lapsen tunteisiin eikä tarpeisiin. Lapsi on hukassa, sillä häneltä puuttuu peili, jota vasten heijastella omia tunteitaan ja rakentaa omaa itseään, kertoo Apter Daily Mailin artikkelissa.

Oletko sinä ollut julman ja kylmän äidin kasvattama? Millaisia tunteita artikkeli nosti esille? Kerro kokemuksistasi kommenteissa.

Lähde: IS, Daily Mail, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Oletko sinä ollut julman ja kylmän äidin kasvattama? Millaisia tunteita artikkeli nosti esille? Kerro kokemuksistasi kommenteissa.

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.