10+1 tapaa tukea lapsen itsetuntoa

10+1 tapaa tukea lapsen itsetuntoa
Kuva: Vitolda Klein

Teksti: Anna-Leena

Vanhempien asenteella ja käytöksellä on voimakas vaikutus pienten lasten itsetunnon kehittymiseen. Hyvä itsetunto tarkoittaa, että ihminen pitää itsestään ja arvioi olevansa yhtä arvokas ja hyvä kuin kaikki muutkin, kun taas huonosta itsetunnosta kärsivä ajattelee olevansa muita huonompi tai alempi.

Kuinka vanhemmat voivat auttaa lapsen terveen itsetunnon kehittymistä?

  1. Osoita lapselle kiintymyksesi ja rakkautesi. Hymyile, halaa ja helli lasta.
  1. Ota selvää mistä lapsesi on kiinnostunut ja osoita siihen kiinnostusta. Kysele heidän leluistaan, leikeistään ja kavereistaan. Tue lapselle mielekkäitä projekteja. Jos lapsi haluaa vain katsoa piirrettyjä ole utelias ja kysy mikä lasta ohjelmassa kiehtoo.

3. Kannusta lasta ja kiitä yrittämistä ja selviytymistä erilaisista tehtävistä. Keskittymällä lapsen vahvuuksiin autat häntä tuntemaan itsensä erityiseksi ja arvostetuksi. Huomio se mitä lapsesi tekee hyvin ja mistä hän nauttii ja varmista, että hänellä on mahdollisuus kehittää kykyään. Näin lapsen on helpompi kokea itsensä hyväksi, vaikka joutuisi kokemaan muissa asioissa pettymyksiä.

4. Jos lapsella on virheellisiä uskomuksia tai käsityksiä itsestään, auta häntä ajattelemaan positiivisesti ja tue häntä muuttamaan kielteiset ajatuksensa positiivisemmiksi. Joskus lapsi voi kokea turhautumista uutta asiaa opetellessaan. Silloin lapsen suusta voi päästä sellaisia uskomuksia kuin; “olen huono”, “en ikinä opi tätä”, “kaikki muut ovat hyvä paitsi minä”.

5. Kun annat palautetta lapsen käytöksestä, pyri siihen, että palaute on rakentavaa. Vältä nolaamasta lasta. Anna palautettakäytöksestä, älä lapsen persoonallisuudesta.  Ne viestit, joita lapsi kuulee itsestään toisilta kääntyvät heidän kokemukseksi omasta itsestään. Siksi sellaiset toteamukset, kuin “olet laiska”, ovat enemmän vahingollisia kuin hyödyllisiä. 

6. Auta lasta, mutta älä liikaa. Anna lapsen erehtyä ja auta vain tarvittaessa. Tue lasta oppimaan ongelmanratkaisutaitoja ja päätöksentekoa. Huomaa ja kehu, kun he itse löytävät ratkaisun.

7. Tue lasta itsenäiseen toimintaan ja kannusta uusien asioiden kokeiluun. Kun lapsi oppii olemaan itsenäisempi, hänen kokemus pärjäämisestä vahvistuu. Vanhemmasta voi tuntua raskaalta, että lapsi kasvaa eikä enää tarvitse häntä. Lapsen parhaaksi on kuitenkin oppia vähitellen pärjäämään ja toimimaan itsenäisesti.

8. Auta lasta realististen tavoitteiden asettamisessa. Kun lapsi epäonnistuu jossain, auta häntä laittamaan epäonnistumiset johonkin perspektiiviin ja painota merkitystä yrittämisestä, ei vain menestyksestä. Lapsi oppii uusia asioita jokaisessa iässä. Vauvana tai taaperona lapsi oppii tarttumaan tai kävelemään tukea pitkin. Myöhemmin lapsi oppii pukemaan itse, pyöräilemään tai vaikka lukemaan. Uuden taidon oppiminen tuottaa lapselle suurta mielihyvää. Kun autat lasta oppimaan, näytä mallia ja auta heitä ensin. Sen jälkeen kannusta ja tue heitä yrittämään itse. Katso, että et tee oppimistilanteesta liian vaikeaa tai liian helppoa.

“Voi miten hienosti sinä puet jo ihan itse, isä on sinusta ylpeä.”

“Äiti on iloinen kun harjoittelet itse syömistä, se menee jo tosi hienosti.”

9. Muista, että lapsi ottaa sinusta mallia: ole positiivinen roolimalli lapsellesi. Puhu itsestäsi kauniisti äläkä mollaa itseäsi lapsen edessä. Kun huomaat olevasi väsynyt tai voivasi huonosti, hoida itseäsi ja etsi tarvittaessa apua. Lapsi saa tästä mallin, että itsestä pidetään huolta.

10. Panosta lämpimän ja rakastava kotiympäristön luomiseen lapselle. Lapset jotka kokevat kotonaan turvattomuutta kärsivät huonosta itsetunnosta.

11. Näytä lapselle, että osaat nauraa itsellesi. Elämän ei tarvitse olla aina niin vakavaa. Nauraminen, huumori ja hymyily parantavat tunnelmaa, mutta ennen kaikkea helpottavat stressissä, lisäävät energiaa ja vähentävät vihaisuutta tai ahdistusta.

Lähde: Hyväkysymys.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *