Äidiksi 16-vuotiaana laitosnuorena

Äidiksi 16-vuotiaana laitosnuorena
Kuva: Sam Moqadam

Fanny Nortamon murrosikä oli vaikea. Tytön ollessa 11-vuotias, hän kertoi toiveestaan päästä pois kotoa ja asettua laitokseen asumaan. Syy tälle oli jatkuva karkailu, koulusta lintsaaminen, jatkuva väsymys ja riittämättömyyden tunne.

Fanny vietti päivänsä ostarilla hengaten, ja vaikka sai koulun hoidettua olosuhteisiin nähden hyvin, ei mikään tuntunut riittävän. Hyvä koulumenestys oli syy sille, miksi Fannyn tilannetta ei otettu heti tosissaan.

Hyvä ja tasapainoinen koti, mutta jotain puuttui

Fanny asui tuolloin äitinsä kanssa Helsingissä. Tytön vanhemmat olivat eronneet jo Fannyn ollessa pikkuvauva. Fannyn perhe oli kuitenkin niin sanottu “hyvä perhe”, jossa kaikki asiat olivat yleisesti hyvin. Jokin kuitenkin kalvoi nuoren tytön mielessä.

-Molemmat vanhempani kävivät töissä ja olivat ihan normaaleja ihmisiä, mutta minulla oli olo, etten tullut kotona kohdatuksi ja kuulluksi. Vanhemmillani oli omat kuormituksensa, kertoo Fanny Seuralle.

Masennusdiagnoosin jälkeen avohuollon kautta ryhtiä elämään – tuloksetta

Fanny sai lopulta masennusdiagnoosin, johon avohuolto yritti ottaa otetta keskittyen koulunkäyntiin. Lopulta 13-vuotiaana hän pääsi katsomaan laitospaikkaa, ja ihastui. Hän sai lopulta toiveensa mukaan paikan kahdeksanpaikkaisesta ja kodinomaisesta laitoksesta. Hän ei vieraskoreuttaan kehdannut lintsata koulusta. Fanny kävi kasiluokan uudestaan ja alkoi saamaan hyviä numeroita.

Normaalisti sijaislaitoksissa ohjaajat saattavat vaihtua useasti, mutta Fannylla kävi tuuri. Hän sai kasvaa nuoreksi aikuiseksi samojen ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

-Ohjaajat olivat huipputyyppejä, he tekivät työtä koko sydämellään. Harrastimme yhdessä musiikkia ja pelasimme jalkapalloa. Aloin voida paremmin, kertoo Fanny lähteelle.

Äidiksi 16-vuotiaana tullut entinen laitosnuori auttaa nyt ammattilaisia parantamaan lastensuojelua

Parhaillaan Fanny työskentelee kokemusasiantuntijana lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:ssä ja kertoo ammattilaisille näkemyksistään omien kokemustensa perusteella. Tarkoituksen on parantaa lastensuojelua enemmän nuoria auttavaksi.

Fannyn kaltaiset kokemusasiantuntijat ovat mielipiteineen isossa roolissa kun lastensuojelua ja sen jälkihuoltoa kehitetään. Iso muutos tapahtui esimerkiksi vuonna 2020 kun jälkihuollon yläikärajaa päätettiin korottaa 21:sta 25 ikävuoteen, kertoo Seura.

-Monet vanhemmat kokevat häpeän ja riittämättömyyden tunteita kun lastensuojelu puuttuu peliin. Heidän pitäisi olla ennemminkin ylpeitä siitä, että osaavat ottaa avun vastaan. Minulla ja perheelläni menee nyt tosi hyvin. Näin ei olisi ilman lastensuojelun asiakkuutta, toteaa Fanny haastattelussa.

Lue myös:

Synnytyssairaaloissa on valloillaan äärimmäinen stressikierre: Kätilöliitto avautuu

13-vuotiaana äidiksi ja itsensä huoltajaksi

Lapsen harvinainen sairaus varjosti lapsuutta – Vakavasti sairaan lapsen pikkusisko Auli: “Veljeni toivoi kymmenenvuotiaana kuolemaa”

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *