Näin musiikki vaikuttaa lapsen kehitykseen

Näin musiikki vaikuttaa lapsen kehitykseen
Kuva:Jelleke Vanooteghem

Teksti: Anna-Leena

Musiikin vaikutuksesta lasten oppimiseen puhutaan paljon, mutta vaikuttaako musiikki oikeasti kielenkehitykseen? Onko klassisen musiikin kuuntelusta enemmän hyötyä kuin muista musiikin lajeista? Kuinka musiikki vaikuttaa vieraiden kielten oppimiseen?

Musiikin vaikutus kielenkehitykseen

Musiikkiharjoittelulla on tutkimusten mukaan vaikutuksia muun muassa sanojen erotteluun, äänteiden käsittelyyn, kielelliseen muistiin ja lukutaitoon. Musiikkia harrastaneilta lapsilta sujuu tutkimusten mukaan myös paremmin puheen erottelu taustamelussa sekä vieraan kielen lausuminen. Musiikkiharjoittelun ei tarvitse edes olla musiikkiopistossa tapahtuvaa ohjattua soitinharjoittelua, sillä kaikenlainen aktiivinen ja usein toistuva musiikkiharjoittelu näyttää vahvistavan kielikykyjä.

Onko muskarissa käynnistä oikeasti hyötyä?

Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että useamman vuoden muskarissa käynti vahvistaa lasten äänteiden käsittelyn taitoja ja sanavarastoa. Laulujen kautta lapset kuulevat ja toistavat uusia sanoja vahvistaen sanojen merkitystä kehittyvissä aivoissa. Laulaminen ja soittaminen terävöittävät myös lasten kuulokykyjä.

Vahvistaako musiikin kuuntelu kielellisiä taitoja?

Tutkimukset osoittavat, että musiikin tahdissa liikkuvien vauvojen aivojen kuulovasteet kasvoivat, toisin kuin vauvojen, jotka leikkivät musiikin vain soidessa taustalla. Afasiapotilaiden kuntoutuksessa musiikin kuuntelun on havaittu auttavan toipumista.

Onko klassisen musiikin kuuntelusta enemmän hyötyä kuin muiden musiikkityylien?

Musiikin hyvien vaikutusten saamiseksi musiikkityyliä tärkeämpää näyttää olevan se, että musiikki on kuulijalleen mieluista. Musiikin hyvät vaikutukset aivoihin eivät siis riipu musiikin lajista. Nopeatempoinen musiikki voi parantaa vireystilaa, ja tätä kautta suoritusta, mutta musiikkityylillä ei ole merkitystä.

Musisoinnista hyötyvät vain musikaaliset lapset ja aikuiset 

On hyvä muistaa, että ei ole yhtä ainutta tapaa jaotella ihmisiä musikaalisiin ja ei-musikaalisiin. Taitoihin vaikuttaa aina synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi kiinnostus ja harjoittelun määrä ja näyttääkin siltä, että musisoinnin hyödyt näkyvät kaikenlaisissa ihmisissä. Arviolta vain noin 4 % ihmisistä ei kykene lainkaan erottelemaan sävelkorkeuksia toisistaan, joten täysin ei-musikaalisia ihmisiä on itseasiassa todella vähän.

Musiikin vaikutus vuorovaikutustaitoihin

Jo hyvin pienet lapset auttavat tutkimusten mukaan mieluummin niitä lapsia ja aikuisia, joiden kanssa ovat musisoineet yhdessä tai vain pomppineet samassa rytmissä. Myös aikuisten tiedetään suhtautuvan toisiinsa positiivisemmin ja tekevän mieluummin yhteistyötä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa ovat aiemmin liikkuneet tai laulaneet samassa rytmissä. Musiikista ei ole siis hyötyä vain lapsille, vaan kuorot, orkesterit, bändit ja yhteislauluillat kannattaa ottaa käyttöön myös työpaikoilla!

Harrastetaanko teillä musiikkia?

Lähde: aivoliitto.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *