Vanhemmat, jotka kamppailevat vihan kanssa

Vanhemmat, jotka kamppailevat vihan kanssa
Kuva: Zach Lucero

Viha on voimaks tunne, jolla on oikeasti tarkoituksensa. Se saa usein alkunsa loukatuksi tulemisesta tai turhautumisesta, kun tavoiteltu ja päämäärään tähtäävä toiminta estyy. Ruuhkavuosien aikana koettu vanhempien vihan taustalta voi löytyä myös hätää, epäonnistumisen, kykenemättömyyden ja umpikujan tunnetta tai ahdistusta. 

Mielenterveys ry:n mukaan vihasta käytetään yleisesti myös sanoja aggressio tai aggressiivisuus. Fyysisen kehon kannalta viha on vahvasti virittynyt tila, joka nostaa verenpainetta, jännittää lihakset ja vapauttaa adrenaliinia ja muita hormoneja. Pitkäkestoinen viha kuluttaa paljon kehon voimavaroja, sekä hallitsemattomana saattaa loukata, satuttaa tai alistaa itseä ja lähipiiriä.

Viha ruuhkavuosien aikana syttyy yksinkertaisesti usein väsymyksestä, nälästä tai sairaudesta. Lapset koettelevat kärsivällisyyden rajoja, puoliso ei tunnukaan olevan se jonka kanssa perheen aikoinaan perusti, ja oma minuuskin tuntuu vieraalta. 

Tunnista ja myönnä että tunnet vihaa

Psykologit Gary J. Oliverin ja H. Norman Wrightin mukaan vihan jatkuva estäminen ja itsehillintä ei auta tunteen hallitsemisessa. Sen sijaan he ehdottavat, että tutkiessa vihan tunnetta, sen syitä ja olemusta voidaan päästä tilaan jossa hallitaan omaa vihaa – eikä viha hallitse ihmistä.

Oliver ja Wright kertovat kirjassaan A Woman’s Forbidded Emotion, että ennen kuin voimme alkaa hallita haitallisia vihapurkauksia, meidän on kyettävä tunnistamaan ja myöntämään, että todella olemme vihaisia.

Kielletty vihan tunne ja syyllisyys estää kohtaamasta todellisia tunteita

Väkisin tukahdetut vihan tunteet tuovat hämmennystyä ja tekevät kantajalleen syyllisyyden tunteita. Oliverin mukaan vihan tunteminen ei ole väärin, vaan sen piilottaminen on.

Sisälle padottu viha purhautuu yleensä näyttävästi ja vahingollisesti. Pitkään jatkunut väsymys, yksinäisyys, epäonnistuminen ja paineet saattavat näyttäytyä vihana esimerkiksi omaa lasta kohtaan.

Esimerkiksi Mira alkoi tuntea esikoistaan kohtaan niin voimakasta raivoa ja vihaa, ettei ollut koskaan ennen kokenut vastaavaa. Ensimmäistä kertaa elämässään hän pelkäsi menettävänsä kontrollin, kun oli vihainen.

– Säikähdin, miten äiti voi tuntea näin omaa lastaan kohtaan. Pelkästään tunteet olivat minulle hirveän vaikea ja satuttava paikka. Ne ahdistivat ja pelottivat minua. Pohdin, hermostunko joku kerta niin paljon, että lyön lastani, tukistan tai käyn jollain muulla tavalla käsiksi, kertoo äiti haastattelussa.

Vihasyyllisyyden omaavat ihmiset ovat mestareita peittämään ja hillitsemään vihaansa jopa vuosikausia. Uskomus siitä, ettei vihaa saa tuntea, eikä sitä saa näyttää ovat vahvana.

Parisuhteessa ei välttämättä ole lupaa ja tilaa näyttää vihan tunteita

Oliverin ja Wright mukaan pariskunnilla on kaksinkertainen vaara kärsiä patoutuneesta vihasta jos heidän puolisonsa eivät salli vihan tunteita perhe-elämässä. Keskustelut puolisonsa kanssa voivat kerätä enemmän syyllisyyttä kuin tilaa uppoutua vihan oikeisiin syihin ja rakentavaan keskusteluun.

“Viha voi olla tärkeä viesti siitä, että laillisia oikeuksiamme rikotaan tai tarpeitamme tai toiveitamme ei täysin täytetä”

Vihan takana on usein toinen tunne joka on hyvä tunnistaa. Syitä on monia, joita on tarpeellista pysähtyä tutkimaan: onko kyseessä esimerkiksi suru, menetys tai syvä pettymys, vai epävarmuus, ahdistus tai väsymys?

“Aivan pinnan alapuolella on melkein aina muita tunteita, jotka on tunnistettava ja tunnustettava. Syvälle pinnan alle vihaavat pelko, loukkaantuminen, turhautuminen, pettymys, haavoittuvuus ja kaipaus yhteydenpitoon. Hyvin varhaisessa iässä , monet meistä oppivat, että viha voi auttaa meitä ohjaamaan huomion pois tuskallisemmista tunteista. Viha on turvallisempi”, selittää Gary J. Oliver vihan alla olevia muita tunteita.

Vanhemmat tasapainoilevat jatkuvasti perheen tarpeiden ja omien tarpeiden kanssa

Mistä kaikesta vanhemmat saattavat tuntea vihaa ruuhkavuosien aikana?

Turhautuminen, joka saattaa johtua esimerkiksi epäoikeudenmukaisesta työjaosta, tai vapaa-ajan käytöstä.

Jatkuva arjessa tapahtuva taistelu “muuta maailmaa vastaan”.

Arvostuksen puute

Riittämättömyyden tunne

Pelkotilat menettämisestä tai hylätyksi tulemisesta

Toteutumattomat unelmat

Matala itsetunto

Jatkuva toisten palvelu

Syyllisyyden tunne ja paineet täyttää yhteiskunnan ja vanhemmuudelle asetetut odotukset

Lue myös:

Parisuhde ei ole ainoa tärkeä ihmissuhde – ystävyyssuhteet jalustalle!

Viisi erilaista rakkauskieltä – mitä kieltä oma lapsesi puhuu?

Sari muutti yksin saareen ja päästi irti: “Tunnistin väsymyksen ja huomasin kaipaavani yksinoloa, lepoa, selkeyttä ja vapautta”

Ruuhkavuodet toimitus

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *