Mitä me aikuiset voimme oppia yksivuotiailta?
Yksivuotias ei turhia harkitse, hän ei mieti onko tämä nyt tilanteeseen sopivaa käytöstä. Mitä kaikkea me kaavoihin kangistuneet aikuiset voimmekaan oppia yksivuotiailta?
Katselen yksivuotiaiden lasteni ruokailua. Perunan palaa silitetään sormella hetki, se napataan nyrkkiin ja rutistetaan niin että perunaa tursuaa sormien välistä. Lapsen kasvoilla on kerrassaan ihastunut ilme. Mikä upea peruna, mikä upea käsi!
Mietin, milloin olen itse viimeksi ollut noin vilpittömän riemastunut perunasta, tai mistä tahansa muusta pienestä ja arkisesta asiasta. Alan havainnoida lasteni touhuja entistä tarkemmin, ja totean, että voisin ottaa heistä mallia varsin monessa asiassa!
Tässä siis muutama elämänohje suoraan yksivuotiailta filosofeiltani:
- Käytä kaikkia aistejasi: Kun astut ulos, upota sormet ja varpaat nurmikkoon. Repäise vähän ruohoa ja työnnä suuhun, sylkäise pois näyttävästi. Ota sileää hiekkaa käsiisi ja anna sen valua sormien välistä. Matki vähän lintujen ääntä.
- Liiku: Ihminen on luotu liikkumaan ja pienet lapset tietävät sen. Liiku paikasta toiseen juoksemalla, käytä kaikki pehmoiset alustat hyppimiseen ja kiipeä aina kun voit!
- Muista lepo: Päiväunet, tuo lasten aliarvostama, aikuisten kunnioittama asia! Aina kun voit, ota päikkärit, vaikka tunti tai kolme. Pitkä päivä katkeaa mukavasti ja taas jaksaa.
- Ole sinnikäs: Taapero ei hetkessä lannistu vaan repii vitriinin oven sulkenutta maalarinteippiä niin kauan että se irtoaa. Ole siis kuin taapero, yritä kunnes onnistut!
- Pyydä apua: Tämä on usein meille aikuisille melko vaikeaa. Jos maalarinteipin repiminen tai muu tärkeä projekti ei onnistu, pyydä apua. Tee se niin äänekkäästi -ja taas kerran- sinnikkäästi, että saat apua.
- Näytä tunteesi: Kun taapero suuttuu, se ei jää huomaamatta. Mutta myös hymy pulppuaa yli ja tulvii nauruna ulos. Älä siis panttaa tunteitasi, vaan itke kun itkettää ja naura kun naurattaa.
- Ihaile itseäsi: Peilin ohi kulkiessasi katso itseäsi. Ihaile, hymyile, heiluta vähän käsiä. Kuinka hienot kädet sinulla onkaan! Muista hassutella ja näytä vähän kieltä peilikuvalle. Voit myös hypähtää tai pyörähtää. Peilikuvalle kannattaa myös säännöllisin väliajoin antaa kunnon pusu (katso ohjeistus kohdasta kahdeksan).
- Pussaa kunnolla: Kun pussaat rakastasi, unohda pieni muisku poskelle. Tee se taaperon tyyliin: mitä kosteampi sen parempi! Nappaa pussattavaa kiinni poskista ja loiskauta oikein kunnon pusu kohteen naamaan. Voit myös kokeilla päristellä pussattavan poskea.
Totuuden hetki: kuinka paljon yksivuotiaan piirteitä löydät itsestäsi?
