Positiivisen kasvatuksen luonut Tiia Trogen kertoo viisi asiaa, jotka vanhempien tulisi huomioida lastensa kanssa

Positiivisen kasvatuksen luonut Tiia Trogen kertoo viisi asiaa, jotka vanhempien tulisi huomioida lastensa kanssa
Kuva: Vitolda Klein

Lasten ei-toivottua käyttäytymistä voidaan estää tarkkailemalla vanhempien omaa tapaansa toimia. Trogenin mukaan vanhemmuutta häiritsevät nykypäivänä jatkuva kiire ja aikataulut.

Tiia Trogenilla on takana 20 vuotta töitä lasten parissa. Nainen on kehittänyt oman positiivisen kasvatuksen menetelmän, jolla hän on kouluttanut vanhempia, sekä ammattiauttajia. Viimeiset neljä vuotta Trogen on päätyökseen kouluttanut niin ammattikasvattajia kuin vanhempiakin.

Elämäntehtävänä saada paljon lapsia ja pelastaa maailma

Vahva lapsuudessa saatu missio on ohjannut Hyvinkääläistä Tiia Trogenia jo lapsesta asti. Hänen elämäntehtävänsä on ollut vaatimattomasti saada paljon lapsia ja pelastaa maailma.

– Sillä, miten toimimme kasvattajina, on suora vaikutus siihen, miten lapsemme toimivat toisten ihmisten kanssa. Kasvatus vaikuttaa paljon pidemmälle kuin omaan perheeseen. Jos seuraava sukupolvi on paljon tunnetaitoisempia vanhempia, kyllähän se muuttaa maailmaa pakostikin, summaa Tiia Ylen haastattelussa.

Kunnianhimoinen tavoite muuttaa vanhentuneet kasvatusopoit nykyaikaan, ja paremman maailman puolesta

Trogen kertoo saaneen itse perinteisen 1980-luvun kasvatuksen, joka tuntui epäsopivalta nykyajan arkeen ja vaatimuksiin. Tiia kävi tietoisesti läpi kaikki lapsuutensa arvot ja tavat toimia. Karsiminen läpi epäsopivien arvojen romukoppaan heitolla, ja sopivat vanhat ja turvalliset tavat saivat pysyä. Ruokatottumukset saivat pysyä, osaltaan myös mennä.

– Pidin esimerkiksi tavan, että koko perhe syö yhdessä, mutta en halunnut viedä eteenpäin tapaa käsitellä vaikeita tunteita syömällä, Trogen kertoo.

Entisajan olemattomat tunnetaidot piinana jota ei kannata kantaa nykyajassa, eikä tulevaisudessa

Ennen tunnetaidoista tietoinen perhe oli harvinainen ja aikaansa todella edellä. Nykyään tunnetaitoja opetellaan varhaiskasvatuksessa ja taitoja arvostetaan myös parisuhteissa. Vanhemmuus on Trogenin mukaan muuttunut vuosikymmenten aikana paljon. Valintojen määrä on lisääntynyt ja nykyvanhemmat ovat opetelleet taitoja, joista ei omassa lapsuudessa ollut juuri mitään tietoa.

–Nykyään lapset tarvitsevat paljon enemmän itsesäätelytaitoja. Olen itse elänyt aikaa, kun telkkarista loppui ohjelma ja tuli vain lumisadetta. Nyt meidän lapset joutuvat taistelemaan sen kanssa, että viihdykettä on koko ajan tarjolla, selittää positiivisen kasvatuksen luonut Trogren.

Vanhemmille enemmän tukea, ja mahdollisuutta kaivella oman lapsuuden kipeitäkin asioita

Vanhemmaksi tuleminen saattaa nostaa oman lapsuuden kipeitäkin asioita, ja vanhemmat saattavat toistaa samoja kipeitä asioita omille lapsilleen täysin tiedostamatta. Trogenin mielestä jokaisen vanhemman olisi hyvä rohkeasti kaivella oman lapsuutensa kaikkia asioita.

Synnytysvalmennuksissa ja neuvoloissa keskitytään Trogenin mielestä liikaa pelkkään fyysiseen puoleen, eikä vanhemmuuteen liittyviä asioita välttämättä kerrota tarpeeksi laajasti.

– Tuntuu, että parhaiten pärjäävät sellaiset vanhemmat, jotka jaksavat etsiä tietoa ja käsitellä omia tunnelukkoja. Vanhemmuus on paljon helpompaa, kun saa uutta tietoa, on välineitä käsitellä omia lapsuuden kokemuksia ja ymmärtää, miten paljon ne vaikuttavat omaan vanhemmuuteen, kertoo Tiia Ylen haastattelussa.

5 vinkkiä positiivisesta kasvatuksesta:

Yhteys

Trogenin mukaan läsnäolosta ja lapsen kuuntelemisesta saadaan aikaan aito yhteys lapseen. Yhteys on kaikkien ihmissuhteiden tärkeä tekijä, jota haastaa nykypäivän kiire, aikataulut ja stressi.

Kunnioitus

Se miten vanhemmat puhuvat toisilleen, muille ihmisille, sekä käyttäytyvät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jäävät lapselle opeiksi. Toista tulee siis kunnioittaa, ja kohdella arvostavasti, jotta lapsikin oppii miten toisia kuuluu kohdella.

– Jotta lapset oppisivat kunnioittamaan itseään ja toisia, heillä pitää olla kokemus ja malli kunnioituksesta. Lapselta ei voi vaatia kunnioitusta, jos ei sitä vanhempana itse mallinna ja toteuta, Trogen sanoo.

Empaattinen johtajuus

Empaattisella johtajuudella Trogren tarkoittaa taitoa aistia ja kuunnella lapsen tunteita, tarpeita, toiveita ja ajatuksia. Tarkoitus on opettaa lapselle ongelmanratkaisutaitoja, eikä vain totella käskyttämistä ja komentamista.

Positiiviset rajat

Rajat ovat rakkautta sanotaan. Positiiviset rajat pidetään ilman rankaisua ja kurittamista.

– Yhtä tärkeää kuin se, että lapsella on rajat, on se, miten rajoista pidetään kiinni. Ovatko rajat sähköaitoja, joiden ylittämisestä rangaistaan, vai ovatko rajat opasmerkkejä, joiden ääreen lapsi ohjataan uudestaan ja uudestaan? Trogen vertaa.

Ennakointi

Lasten kasvatuksessa ei yleensä voi valmistella kaikea ennalta, mutta olisi hyvä miettiä valmiiksi, miten toimii tietyissä tilanteissa rakentavasti. Trogrenin mukaan voi miettiä vaikkapa ennen kauppareissua valmiiksi miten vanhempana toimii, jos lapsi heittäytyy karkkihyllyn eteen lattialle huutamaan.

Tiia Trogen on nyt kirjoittanut vanhemmille suunnatun kirjan Ilo olla yhdessä, joka ilmestyy heinäkuun lopulla.

Lue myös:

Ihmetystä herättänyt video äidistä, joka tarjoaa lapsellensa kiviä ja keppejä imeskeltäväksi leviää netissä: “En pelkää bakteereja. Luotan luontoon ja vauvaani”

Asiantuntijan mukaan koulun savityöt ovat tärkeää sotkuopetusta: ”Lapset eivät välttämättä pääse edes leipomaan kotona”

Mitä vanhempana voi tehdä, jotta lapselle kehittyy hyvä itsetunto?

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *