Oletuksia perheestämme-juttusarjassa vanhemmat kertovat, minkälaisia uskomuksia ja kommentteja he ovat omasta perheestään kohdanneet. Tässä osassa itsellisesti lapsen saanut Johanna kertoo, minkälaisia oletuksia hänen perheensä on kohdannut terveydenhuollossa.
”Itsellisesti äidiksi haluava, on nainen, jolla ei joko omasta toiveesta tai toiveista huolimatta ole kumppania.”
Johannan, 40v perheeseen kuuluvat seitsemän kuukauden ikäinen vauva ja koira. Toista vanhempaa perheessä ei ole ollut missään vaiheessa: lapsi on saatu itsellisesti hedelmöityshoidoin. Äiti on kohdannut paljon oletuksia vierailta ihmisiltä perheestään ja itsestään. Yleisin näistä on se, että lapsi on saatu eri sukupuolta olevan puolison kanssa.
Johanna kertoo oletuksen perhemuodosta aiheuttaneen surkuhupaisiakin tilanteita. Yksi tällainen oli raskauden viimeisellä neuvolakäynnillä, jossa lääkäri piti pitkän puheen ja käski viettämään parisuhdeaikaa miehen kanssa teattereissa ja ravintoloissa ennen kuin heidän elämänsä muuttuu lopullisesti. ”Ei ollut puolisoa, vielä vähemmän miestä”, Johanna toteaa.
Neuvolassa haasteita on lisännyt jatkuva työntekijöiden vaihtuvuus. Johanna kertoo tapaavansa sijaisia useammin kuin omaa terveydenhoitajaansa ja joutuvansa purkamaan oletukset heteroudesta ja perhemuodosta aina uudestaan uudelle työntekijälle. Kun Johanna on selventänyt saaneensa lapsen itsellisesti, saattaa vastapuoli edelleen olettaa hänen olevan hetero, ja toivovan löytävänsä miehen elämäänsä. ”On aika kuluttavaa jännittää, miten uusi ihminen suhtautuu meihin”, hän kertoo.
Oletus heteroudesta on aiheuttanut myös kiusallisia hetkiä, kuten neuvolassa synnytyksen jälkeen terveydenhoitajan otettua puheeksi ehkäisyn. Johanna oli kertonut, että raskauden ehkäisyä ei ole käytössä, mutta terveydenhoitaja ei ollut tyytynyt vastaukseen. Lopulta Hän kyllästyi vääntämään aiheesta ja kertoi, että ehkäisy ei ole tarpeen koska hän on ollut ja toivoo vielä olevansa suhteessa naisen kanssa. ”Ymmärrän että näistä asioista pitää neuvolassa keskustella, mutta tuntui urpolta joutua selittelemään”, Johanna toteaa.
Raskausaikaa varjostivat Johannan perussairaudet, jotka omalta osaltaan hankaloittivat odotusta. Raskausaikana äiti koki, ettei hänellä ollut juuri mitään yhteistä muiden odottajien kanssa: ”Olen itsellinen, ei-hetero vanhempi, ja iäkäs ensimmäisen lapsen saaja, kaikki muut tuntuivat olevan heteroita, parisuhteessa, paljon nuorempia tai ainakin terveempiä kuin minä”, hän kertaa.
Nyt perheellä menee hyvin. Raskautta ja vanhemmuuden alkutaivalta varjostanut erilaisuuden tunne on väistynyt ja siihen on selkeä syy: vertaistuki. ”Olen löytänyt ne ihmiset, joille ei tarvitse selitellä mitään, se on hirveän vapauttavaa! Mielestäni meillä on ihana perhe, ja olen tosi onnellinen, että uskalsin lähteä sitä perustamaan”, Johanna summaa.
