Lapset ja terveys: mitä riskejä liittyy lapsen ylipainoon?

Lapset ja terveys: mitä riskejä liittyy lapsen ylipainoon?
Kuva: Siora Photography

Teksti: Anna-Leena

Lasten ja nuorten lihavuus on muutaman viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt nopeasti. 2–16-vuotiaista pojista 23–27 % ja tytöistä 13–19 % on ylipainoisia. Pienten lasten lievään ylipainoon voi suhtautua rauhallisesti ja usein riittää, että lievillä toimenpiteillä estetään lasta lihoamasta lisää. Otollisin ikä lasten ylipainon hoitamiseksi on 6–12 vuoden ikä.

Miksi ylipainoisten lasten määrä on lisääntynyt?

Lihomisessa on yksinkertaistettuna kyse siitä, että ruoasta saa energiaa enemmän kuin sitä kuluttaa päivittäisissä toimissa. Lihomisen taustalla voi kuitenkin olla monenlaisia tekijöitä. Muun muassa runsas istuminen ja paikallaan olo sekä lyhyt yöuni voi vaikuttaa painoon.  Myös perimällä on oma osuutensa lihavuudessa ja se voi selittää osan (30–70 %) ihmisten välisistä painoeroista. Lasten ja nuorten osalta painon kertymisen riskitekijöitä ovat edellisten lisäksi vanhempien lihavuus, äidin tupakointi ja lihavuus raskauden aikana ja syntymän jälkeen sekä vanhempien ruokailutottumukset ja liikkumistavat. Joskus lapsen tai nuoren lihomisen taustalla saattaa olla myös jokin sairaus, mutta se on harvinaista.

Myös elinympäristön ja elintapojen muuttuminen on vaikuttanut lasten ylipainon lisääntymiseen.  Fyysinen aktiivisuus niin kotona, harrastuksissa, koulussa kuin koulumatkoillaki on vähentynyt, Myös ruokatottumukset ovat muuttuneet: annos-ja pakkauskoot ovat suuria, ruokaa on saatavilla helposti ja hinnat ovat edullisia.

Mitä lasten lihavuudesta voi seurata?

Ylipainoisilla lapsilla todetaan samoja lihavuuden aiheuttamia aineenvaihdunnan häiriöitä kuin aikuisilla. Koska häiriöt syntyvät hitaasti vuosien kuluessa, lapsilla niitä ei ehdi vielä kehittyä niin usein kuin aikuisilla. Kuitenkin huomattavan lihavilla yli 10-vuotiailla lapsilla todetaan usein verikokeissa sokeriaineenvaihduntaan liittyviä häiriöitä. Lihavuus lisää riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpäsairauksiin, selviää thl:n sivustolta.   

 Muita ylipainoon liittyviä häiriöitä ovat vyötärölihavuuteen liittyvä veren rasvahäiriö: hyvä kolesteroli (HDL-kolesteroli) on alhainen ja triglyseridi-rasvat koholla. Myös verenpaine nousee usein. Kun edellä mainittuja aineenvaihdunnan häiriötä on samalla lapsella olla useita, puhutaan metabolisesta eli aineenvaihduntaan liittyvästä oireyhtymästä. Terveyskirjasto.fi sivustolla mainitussa tutkimuksessa on todettu, että noin kolmasosalla lihavilla (painoindeksi yli 30) teini-ikäisillä on metabolinen oireyhtymä.

Lasten lihavuuteen liittyvät haitat eivät kuitenkaan rajoitu aineenvaihdunnan häiriöihin. Suuri koko saattaa aiheuttaa kömpelyyttä tai rajoittaa leikkeihin ja urheiluun osallistumista. Lasten lihavuus jatkuu myös yleensä aikuisikään, jolloin siihen liittyvät häiriöt jatkuvat ja aiheuttavat lisää sairauksia. On tärkeää muistaa, että lihavista teini-ikäisistä yhdeksän kymmenestä on lihava myös aikuisena. Jos lihavan lapsen ylipainosta päästään eroon jo lapsuuden aikana, hänen terveytensä aikuisiällä säilyy yhtä hyvänä kuin koko ikänsä normaalipainoisilla.

Kuinka lasten ylipainoa hoidetaan?

Kasvavaa, ylipainoista lasta ei yleensä laihduteta. Ensisijainen tavoite on elintapojen pysyvä muutos. Sen lisäksi yleensä ei tavoitella painon putoamista vaan esimerkiksi painon nousun hidastumista tai pituuspainon tai painoindeksin pysymistä nykyisenä. Laihdutusdieettien sijaan lapsen ruokailutottumuksia pyritään muuttamaan siten, että kaloreiden saanti ruoasta ja juomista vähenee sopivasti.  Tärkeä periaate on, että vanhemmat päättävät mitä lapsi syö, mutta lapsi itse päättää määrän. Samalla kun ruokavalioon kiinnitetään huomiota, lasta kannustetaan vähentämään istuvia harrastuksia ja lisäämään liikkumista. 

Jo alle kouluikäiselle lapselle voi kertoa terveellisistä ruoista; päätös siitä mitä lapsi syö on vanhemmalla. Lasten liikunnan lisäämisessä ensisijainen päämäärä on löytää ratkaisuja istuvien harrastusten, kuten ruutuajan vähentämiseksi. Kun istuminen vähenee, liikkuminen lisääntyy.

Alakouluikäisen kanssa voidaan keskustella terveellisistä ruoista ja ruokailu- ja liikuntatottumuksia ohjataan terveelliseen suuntaan. Vaikka monista asioista voi jo lapsen kanssa keskustella, päätös syömisen ja liikkumisen päälinjoista on edelleen vanhemmalla. Aikuinen päättää milloin ja mitä syödään pääaterioilla ja turvaa välipalojen laadun.

Yläkouluikäisen kohdalla ruokailu ja liikkuminen on jo pääasiassa lapsen vastuulla. Vanhempien tuki on kuitenkin edelleen välttämätön. Vaikka teini-ikäinen ei usein halua ottaa vastaan vanhempien neuvoja, vanhempien tulisi sitkeästi tuoda esille käsityksensä terveellisestä ruoasta ja liikunnasta. 

Vanhempien vaikutus 

Toistuva painosta puhuminen saattaa olla haitallista ja aiheuttaa myöhemmällä iällä häiriintynyttä suhtautumista syömiseen. Lapselle kannattaa korostaa, että tärkeintä ei ole paino vaan se, kuinka terve hän on. Painosta puhumisen sijaan kannattaakin keskittyä terveellisestä ruoasta ja liikunnasta puhumiseen. Sen sijaan, että lapselle sanoisi, että “Karkit lihottaa”, voi esimerkiksi sanoa, että “runsas karkkien syönti ei ole terveellistä“, neuvotaan terveyskirjasto.fi sivustolla. Jos jompikumpi vanhemmista laihduttaa, ei lapsen kuullen kannata kertoa olevansa dieetillä. Tavallista vähäisempää syömistä voi perustella esimerkiksi sillä, että äiti tai isä ottaa vähemmän ruokaa, koska hän ei enää kasva.

Miten keskustella ylipainosta lapsen kanssa?

Ylipainoinen lapsi saa jossain vaiheessa väistämättä kuulla olevansa lihava. Usein tämä ilmenee nimittelynä ja joskus suoranaisena kiusaamisena. Vanhemmilla on tällaisissa tilanteissa ratkaiseva asema. Lapsen tai nuoren ylipaino ei koskaan oikeuta nimittelyä. Lihavaa lapsen tai nuoren halventava nimittely heikentää lapsen itsetuntoa ja vähentää hänen mahdollisuuttaan muuttaa ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan.  Lapsen ulkonäöstä vitsaileminen voi jättää lapselle pysyviä traumoja. Ylipainoa ei myöskään koskaan tulisi käyttää selittämään lapsen muita ominaisuuksia, esimerkiksi “ei ihme ettet jaksa tehdä läksyjäsi, kun olet noin lihava“, muistutetaan terveyskirjasto.fi sivustolla.

Lähteet:

https://www.mehilainen.fi/lasten-mehilainen/lasten-ylipaino-ja-lihavuus

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00443

https://www.kaypahoito.fi/khp00051

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus/lihavuuden-terveysvaikutukset

Anna-Leena

Anna-Leena

12 vuotta Sevillassa asunut Kuopiolainen. 3 lapsen äiti ja yhden miehen vaimo. Auttamaton romantikko, innostuja ja sotkija. Intohimoinen amatöörikokki joka pakenee keittiöön jäähylle ja yrittää kasvattaa lapsistaan suomalaisia korvapuustien ja riisipiirakoiden voimalla. Rakastan kahvia, mustaa huumoria ja villasukkia. En voi sietää negatiivisuutta enkä puisia jäätelötikkuja. Isona minusta tulee järjestelmällinen ja kärsivällinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *