Lapsen uni: Mistä yölliset kauhukohtaukset johtuvat?

Lapsen uni: Mistä yölliset kauhukohtaukset johtuvat?
Kuva_ Annie Sprat

Teksti: Anna-Leena

Lapsen yölliset kauhukohtaukset saattavat säikäyttää. Mitä tehdä, kun kauhukohtaus yllättää yöllä ja mistä nämä kohtaukset johtuvat?

Mistä kauhukohtaus johtuu?

Yölliset kauhukohtaukset ovat voimakkaita yöllisiä pelkotiloja, joiden aikana lapsi on syvässä unessa. Aamulla herätessään lapsi ei muista yöllistä kauhukohtausta. Terveyskirjasto.fi sivuston tietojen mukaan yölliset kauhukohtaukset ovat suhteellisen harvinaisia ja ilmenevät yleensä 4–12-vuotiailla lapsilla. Kohtauksia voi esiintyä joskus myös aikuisilla, mutta se on harvinaisempaa.

Muksuperheenuni.fi sivustolta selviää, että yöllinen kauhukohtaus sijoittuu useimmiten keskiyön tai iltayön aikaan, jolloin lapsi on syvässä unessa. Kauhukohtauksen aikana nukkuva lapsi voi nousta istumaan, huutaa tai kirkua, potkia tai huitoa, hikoilla tai hengittää voimakkaasti, nousta sängystä ja kulkea ympäri huonetta. Kohtauksen aikana lasta on vaikea herättää tai rauhoittaa, vaikka hänen silmänsä ovat auki. Kauhukohtaus kestää yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.

Vaikka kauhukohtaus saattaa tuntua vanhemmasta pelottavalta, kohtauksen saanutta lasta ei kannata yrittää herättää. Kauhukohtaus loppuu tyypillisesti yhtä äkillisesti kuin alkoikin. Jos lapsen herättää kesken kohtauksen, on lapsi yleensä hämmentynyt ja vastustelee peloissaan vanhemman lohduttamisyrityksiä. Kohtauksen aikana vanhemman tärkein tehtävä on varmistaa lapsen turvallisuus, sillä lapsi voi liikehtiessään satuttaa itsensä. Jos kauhukohtaukset toistuvat, on tärkeää tehdä makuuhuoneesta turvallinen, eli esimerkiksi kannattaa sulkea ovet ja ikkunat sekä poistaa teräväkulmaiset huonekalut.

Mistä kauhukohtaukset johtuvat?

Kauhukohtauksen syyt ovat tuntemattomat. On kuitenkin huomattu, että stressi, väsymys, univaje, ahdistuneisuus, kuume, outo paikka ja häly voivat lisätä kohtausten ilmenemistä. Kauhukohtausten on myös arveltu olevan perinnöllisiä. Yleensä lapsen lähisuvusta löytyy ainakin joku, jolla on ollut tai on kauhukohtauksia. Vaikka kauhukohtaukset yleensä loppuvat iän myötä, voi kohtauksia esiintyä aikuisillakin.

Toistuvat kauhukohtaukset rasittavat koko perheen unta. Koko perheen unenlaadun turvaamiseksi on syytä kääntyä lääkärin puoleen, jos kauhukohtauksia tulee poikkeuksellisen usein. Vaikka oikein hankalia tapauksia on hoidettu lääkehoidon ja unen huoltoon liittyvien toimenpiteiden avulla, jo pelkästää arjen rytmin rauhoittaminen, ärsykkeiden karsiminen ja päivärytmin säännöllistäminen, sekä riittävän unen saannin varmistaminen tuo monille tarvittavan avun.

Kauhukohtaus vai painajainen?

Kauhukohtaukset eroavat painajaisunista siinä, että lapsi ei herää kohtaukseen eikä aamulla herättyään muista kohtausta. Näistä merkeistä erotat kauhukohtauksen ja painajaisen:

Painajaiset
  • Esiintyy useimmiten aamuyöllä
  • Lapsi on peloissaan ja täysin hereillä
  • Lapsi kaipaa lohtua ja rauhoittuu sitä saadessaan
  • Itku alkaa yleensä vähitellen
  • Lapsi hakeutuu vanhempiensa luokse
  • Lapsi saattaa seuraavien päivien aikana muistella painajaisen sisältöä
Kauhukohtaus
  • Esiintyy useimmiten iltayöstä tai keskiyön aikoihin
  • Huuto alkaa äkillisesti ja on heti voimakasta
  • Lapseen ei saa kontaktia
  • Lapsi vastustelee lohdutusyrityksiä
  • Lapsi saattaa liikehtiä voimakkaasti, eikä hallitse kehonsa liikkeitä
  • Lapsella voi olla silmät auki mutta hän on kuin transsissa.
  • Kohtaus loppuu yhtä äkillisesti kuin alkoikin
  • Lapsi ei muista aamulla kohtausta
  • Stressi, väsymys, univaje, ahdistuneisuus, kuume, outo paikka ja häly voivat lisätä kohtausten ilmenemistä

Kuinka toimia kauhukohtauksen aikana:

  • Mene lapsen luokse rauhallisesti ja istu hänen lähelle
  • Varmista lapsen turvallisuus
  • Älä yritä herättää lasta, vaan odota, että kauhukohtaus menee ohi itsestään
  • Kerro perheen muille lapsille, mistä on kyse ja sopikaa, kuinka toimitte kauhukohtausten aikana

Kirjallisuutta aiheesta

  1. Partonen T, Lauerma H. Unihäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 12. painos. Kustannus Oy Duodecim 2017; s. 423-443.

Lähde: Muksuperheenuni.fi

Terveyskirjasto.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *