Translapset: 5% ihmisistä ei koe sukupuolekseen heille syntymässä määriteltyä

Translapset: 5% ihmisistä ei koe sukupuolekseen heille syntymässä määriteltyä
Kuva: Nathan Dumlao

Teksti: Anna-Leena

Ihmisistä noin 5 % ei pysty kokemaan omaksi sukupuolekseen heille syntymässä määriteltyä, kerrotaan seta.fi sivustolla. Lapsi voi samaistua hänen syntymän yhteydessä määritettyyn sukupuolensa täysin tai osittain. On tärkeää muistaa, että transihmisyys ei ole häiriö eikä sairaus. Se joidenkin ihmisten omaa ominaislaatua ja ihmisenä olemassaolon tapa. Vanhempien tuki ja ymmärrys on tärkeää lapsen kehitykselle.

Transihmisyys ei ole sairaus eikä häiriö

Sukupuolenosaamiskeskus.fi sivustolla kerrotaan, että lapsilla voi olla ohimeneviä tyttökausia tai poikakausia. Osa pojista on myös omalta peruspersoonaltaan feminiinisiä tai androgyynejä. He kuitenkin samaistuvat pojiksi. Samoin osa tytöistä saattaa olla persoonaltaan hyvinkin “poikamaisia”, mutta tuntevat silti olevansa tyttöjä. Tällaisista luonne-eroista ei voi päätellä lapsen seksuaalista suuntautumista ja he voivat aikuisena olla heteroita, biseksuaaleja, homoja tai lesboja. 

Sukupuolenosaamiskeskuksesta myös muistutetaan, että transihmisyys ei ole häiriö eikä sairaus, vaan joidenkin ihmisten omaa ominaislaatua ja ihmisenä olemassaolon tapa. Pyrkimys muuttaa lasta ja normalisoida lapsen sukupuolen kehitystä saattaa vahingoittaa lasta. Sukupuoliosaamiskeskuksen sivustolta selviää, että transsukupuolisuudessa sukupuolisamaistuminen toiseen kuin syntymäsukupuoleen on osalla lapsista olemassa jo 2–6-vuotiaana ja osa pystyy jäsentämään oman olonsa nuoruusiässä. On yleistä, että näillä lapsilla on paha olla riittämättömän tuen takia.

Minkälaisia tunteita vanhemmalla saattaa herätä? 

Tieto oman lapsen transihmisyydestä voi herättää vanhemmassa monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Vanhemmat saattavat tuntea huolta omasta vastuusta vanhempana tai jopa syyllisyyttä lapsen transihmisyydestä. Myös muiden lähiomaisten tai toisen vanhempien mahdolliset negatiiviset tai syyllistävät reaktiot saattavat lietsoa häpeän tunnetta.  Vanhemmalle saattaa myös herätä kysymyksiä tulevaisuudesta. Muun muassa mahdollinen sukupuolen korjausprosessi tai lapsen tulevaisuus ja hänessä tapahtuvat muutokset saattavat mietityttää vanhempaa.

Lapsen ja nuoren kokemus

Joskus lapsi tai nuori jää yksin käsittelemään vaikeita ja hämmentäviä tuntemuksia. Jos vanhemmat torjuvat lapsen, hän voi alkaa kokea itsensä erilaiseksi ja oudoksi. Tunne siitä, että vanhemmat eivät hyväksy lasta omana itsenään voi aiheuttaa häpeää ja itsevihaa. Jos lapsella tai nuorella ei ole ketään jonka kanssa jakaa sukupuolen kokemistaan, taakka voi tuntua raskaalta.

Ulkopuolisten paineiden takia lapselle ja nuorelle voi olla hyvin stressaavaa kokea osittaista tai täydellistä sukupuolisamaistumista toiseen kuin syntymässä määritettyyn sukupuoleen. Ympäristön asenteet, sosiaaliset paineet ja negatiivinen palaute tekevät eivät tee asiasta helppoa. Lapsen ja nuoren itsetunto ja minäkuva voi kärsiä ja aiheuttaa sekä sosiaalisia että psyykkisiä ongelmia.

Sukupuolenosaamiskeskuksen vinkit lapsen ja nuoren tukemiseen: 

  • Lasta rakastetaan ja hänet hyväksytään omana itsenään. Lapsen ominaisuuksia, tekemisiä ja taitoja ihastellaan huolimatta siitä, ovatko ne “tyttömäisiä” tai “poikamaisia”.
  • Lapselle annetaan vapaus valita kaverinsa sekä vaatteensa sukupuolivapaasti. Erityistilanteissa neuvotellaan ja tehdään kompromisseja (esim. sukujuhlien pukeutuminen).
  • Lapselle voi keksiä sukupuolineutraalin lempinimen helpottamaan sosiaalisia paineita.
  • Lasta ei tarvitse diagnosoida tai antaa ymmärtää lapsen olevan erilainen sukupuolen ilmaisun takia. Joskus aikuisten neuvottelu toisten aikuisten kanssa on tarpeen (päiväkoti, koulu, kaverien vanhemmat, suku…)
  • Lapsen ja hänen sisarusten kanssa voidaan sopia, mitä lapset voivat tehdä ikävissä tilanteissa. Jos esimerkiksi aikuinen kysyy sisaruksilta: ”Onko tuo normaali?”, lapsi voi vastata: ”On. Äiti on sanonut, että sille voi soittaa”. ”Onko tuo tyttö vai poika” – kysymykseen lapset voivat vastata nimellä/lempinimellä, jota perhe lapsesta käyttää. 
  • Koulun sukupuolijaottelu voi joskus olla lapselle hankala. Kouluuntulohaastattelussa voidaan neuvotellaan koulun kanssa ongelmatilanteista, kuten liikuntatunnit. Jos vessa-jako tai suihkussa käyminen on lapselle vaikeaa jossain Ikävaiheessa koulun kanssa voidaan neuvotella mahdollisuudesta käyttää sopivaa vessaa tai olla suihkussa yksin/suorittaa liikunta muulla tavalla. Kouluun voidaan myös tilata trans-kouluttaja vastaamaan lasten kysymyksiin ja/tai antamaan lapsiryhmälle suvaitsevaisuuskasvatusta, jos luokalla tai koulussa ilmenee hämmennystä.
  • Olisi tärkeää, että lapsi kohtaisi muitakin kuin oman perheen aikuisia, jotka hyväksyvät lapsen sukupuolen.
  • Vanhempien ja lasten välinen luottamus on tärkeää: Vanhempien on tärkeää viestiä lapselle, että heihin voi luottaa, koska lapsi voi helposti salata vaikeuksiaan vanhemmiltaan.

Lähteet:

sukupuolenosaamiskeskus.fi

Brill& Pepper 2008, The Transgender Child, A Handbook for https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuoli/tietoa-transihmisten-laheisille/vanhemmille/Families and Professionals.

meillakotona.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *