Teksti: Anna-Leena
Kihomato, märkärupi, nuhakuume: päiväkotien aloitus tarkoittaa väistämättä myös erilaisten infektioiden ja tautien kulkeutumista koteihin -ja päiväkoteihin. Tämä artikkeli tarkastelee yleisimpiä päiväkodeissa liikkuvia tauteja ja antaa yleiset ohjeet siihen, kuinka kauan lapsi on pidettävä eristettynä päivähoidosta erilaisissa lasten tartuntataudeissa.
Käsihygienia on paras tapa ehkäistä pöpöjä
Vaikka koronavirus on osaltansa lisännyt käsihygieniasta huolehtimista ja opettanut ihmiset yskimään oikein, Yle.fi sivuston uutisen mukaan päiväkodeissa käsien peseminen on ollut “peruskauraa” jo ennen covid-19-tautia. Päiväkodeissa tiedetään, että hyvä käsihygienia on paras tapa ehkäistä pöpöjä ja viruksia. Käsiä pestään päiväkodissa jatkuvasti ja varsinkin vatsatautiepidemia aikaan myös käsidesiä kuluu.
Pienten lasten kanssa on kuitenkin mahdotonta täysin välttyä tautien leviämiseltä. Päiväkodeissa räkätaudit leviävät muihin lapsiin yhteisten lelujen ja leikkien myötä. Aivastaessa taudit leviävät pisaroina ja aiheuttavat tartuntavaaran jopa parin metrin etäisyydelle.
Yleisimmät infektiot
Terveystalo.com sivustolta selviää, että yleisimpiä lapsilla esiintyviä infektioita ovat erilaiset hengitystieinfektiot, kuten keuhkokuume, ahtauttava keuhkoputkentulehdus ja kurkunpäätulehdus sekä rokot ja ripulitaudit. Kiitos toimivan rokotusohjelman, monet perinteiset kulkutaudit sekä lasten vakavat infektiot ovat Suomessa olennaisesti vähentyneet tai kokonaan hävinneet. Rokotukset ovat tehokkain ja turvallisin tapa taata suomalaislasten terveys. Rokottamalla suojelemme lapsiamme, mutta myös muita.
Voinko viedä lapsen hoitoon?
Lasten kohdalla on toisaalta otettava huomioon tartuttamisvaara ja toisaalta taas lapsen oman voinnin kannalta tarpeellinen poissaolo sekä riittävä toipilasaika. Koska tarttuminen on suurimmillaan taudin alussa, tartuntojen vähentämiseksi kannattaa mahdollisuuksien mukaan jäädä kotiin heti, kun oireet ilmaantuvat. Tämä ei ole aina helppoa, varsinkaan jos molemmat vanhemmat käyvät töissä. Monissa taudeissa tartuttavuus on suurta jo ennen oireiden puhkeamista. Tällaisten tautien kohdalla oireisen lapsen eristäminen ei ole kovin tehokas keino tartuntojen rajoittamiseksi.
Terveyskirjasto.fi ja peda.net sivustojen yleisiä neuvoja siitä, kuinka toimia, kun lapsi sairastaa:
Kuume. Kuumeista lasta ei saa viedä hoitoon. Kuumeelle ei ole virallista raja-arvoa, mutta levossa olevalla imeväisikäisellä peräsuolesta mitattua yli 38,0 °C:een lämpöä voidaan pitää kuumeena. Jos lämpö mitataan korvamittarilla tai kainalosta, rajana voidaan pitää 37,5 °C:ta. Lapsen voi viedä hoitoon, kun kuumeetonta aikaa on yli 1 vuorokausi.
Nuhakuume. Lapsi voidaan viedä hoitopaikkaan heti kun hänen yleistilansa ja kuume sallivat. Muista “Yhden kuumettoman päivän-sääntö”
COVID-19. Koronavirustartunta edellyttää sekä sairastuneen henkilön eristämistä tartuttavuuden ajaksi että altistuneiden asettamista karanteeniin taudin itämisajaksi. Näitä ohjeita noudatetaan myös päiväkodin lasten ja henkilökunnan osalta. Hos lapsella on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita, lapsi testataan. Koska ohjeistuksessa taoahtuu päivityksiä pandemian aikana, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon herkästi, jos on pienintäkään epäilystä tartunnasta. .
Ripuli ja oksentelu. Ripuloivia ja oksentelevia lapsia hoidetaan kotona, kunnes oireet loppuvat. Kotihoitoa jatketaan kunnes lapsi on ollut oireeton kahden vuorokauden ajan .
Hinkuyskä. Lapsi palaa kouluun tai päivähoitoon, kun tartuttavuusaika (3 viikkoa) on kulunut ja yskä on siinä määrin lievä, ettei se häiritse opetusta tai päivähoitopaikan muuta toimintaa ja lapsen yleisvointi on hyvä. Antibioottihoidon yhteydessä lapsi voi palata hoitoon 5 vuorokauden kuluttua lääkehoidon aloittamisesta.
Vauvarokko. Lapsi voi yleensä palata hoitopaikkaan heti yleistilan ja kuumeen salliessa.
Vesirokko. Vesirokkoa sairastavan ohjeistus riippuu siitä, onko lapsi rokotettu vai ei. Jos lasta ei ole rokotettu, lapsi eristetään, kunnes ruvet ovat kuivuneet. Tähän kuluu yleensä 5–6 vuorokautta ihottuman puhkeamisesta. Jos lapsi on rokotettu, lapsi voi palata hoitoon, kun uusia ihomuutoksia ei enää ilmaannu.
Tulirokko ja angiina (streptokokki A -infektiot). Eristämisajaksi riitää 24 tuntia antibioottihoidon aloittamisesta. Lapsen yleisvointi ratkaisee kotihoidon pituuden.
Parvorokko. Koska ihottuman puhjetessa tartuttavuus on jo ohi, lapsen yleisvointi ratkaisee poissaolon pituuden.
Enterorokko. Ei vaadi eristystä. Lapsen yleiskunto ratkaisee poissaolon.
Korvatulehdus. Lasta ei ole tarvetta eristää. Lapsen voi viedä hoitoon, kun yleistila ja kuume sallivat.
Silmätulehdus. Aiheuttajat ovat samoja viruksia ja bakteereita, jotka aiheuttavat lasten hengitystietulehduksia. Siksi lasta, jonka silmä rähmii, ei tarvitse eristää hoidosta tartunnan vaaran vuoksi. Oireiden voimakkuus ratkaisee poissaolotarpeen.
Märkärupi. Eristäminen 24 tuntia suun kautta otettavan ja 48 tuntia paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta.
Kihomato. Lääkehoito annetaan kotona ja mieluummin koko perheelle samanaikaisesti. Peda.net sivustolla neuvotaan, että päiväkodeissa ja kouluissa kihomatojen esiintymisestä on hyvä tiedottaa koko ryhmälle/luokalle, jotta muutkin vanhemmat osaavat tarkkailla lapsiaan mahdollisten tartuntojen varalta.
Syyhy. Eristys on aiheellinen, kunnes hoito on annettu.
Päätäit. Perheen ulkopuolisten oireettomien henkilöiden, kuten päivähoitoryhmän tai koululuokan hoitamista ei suositella. Peda.net sivuston ohjeiden mukaan täiden esiintymisestä tiedotetaan silloin, kun useammalla oppilaalla havaitaan päätäitä. Vanhemmat tarkistavat lapsensa hiukset ja päänahan 2-3 kertaa viikossa parin viikon ajan ja ilmoittavat päiväkodissa ja koulussa opettajalle, jos päätäitä löytyy.
Kihomadot, nuhakuume, märkärupi…Kommentoi BINGO jos teilläkin on sairastettu nämä lasten yleisimmät tartuntataudit.
