Arki – parhautta vai pakkopullaa?

Arki – parhautta vai pakkopullaa?
Kuva: Element5 Digital

Teksti: Katri

Meillä alkaa ensi viikolla arki! On hurjaa ajatella, että heinäkuu vaihtui kuin silmäniskusta elokuuksi. Kesä on ollut taivaallinen. Koko kesän kestäneet upeat säät mahdollistivat meidän perheellemme niin paljon ihania muistoja ja uskonkin että ne säilyvät ajatuksissamme vielä pitkälle harmaaseen ja sateiseen syksyyn.

Listasin kesän alussa meidän perheemme parhaimmat reissukohteet Etelä-Savossa. Muutamaa pidempää kohdetta lukuun ottamatta näillä tutuilla ja hyväksi havaituilla kohteilla mentiin pitkälti myös tänä kesänä. Suomi on täynnä upeita maisemia ja hienoja tarinoita, joista aikuiset sekä lapsetkin nauttivat. Parasta kesässä kaikkien mielestä kuitenkin oli ja on edelleenkin uiminen lähirannallamme, eväiden kera tietysti. On ollut ihana huomata ettei ne lapsetkaan tarvitse suuria kesäsuunnitelmia vaan hyvä mieli ja kaverit lähellä riittävät vallan mainiosti! Olen kiitollinen tästä hienosta kesästä, lämpimistä ilmoista ja upeista reissuista läheisten kanssa. Ja vaikka kesää ehdottomasti rakastankin, niin on ihanaa palata tuttuihin rutiineihin. Olen ehdottomasti ihminen, joka rakastaa rutiineja! Ja lapset toden teolla tarvitsevat niitä myös, vaikka itse mahdollisesti ovatkin täysin eri mieltä kanssani. 

Avauduin muutama viikko sitten Instagramin puolella omasta jaksamisesta lasten ollessa kesälomalla. Näin kesäloman loppua kohden aloin huomaamaan merkittäviä uupumuksen oireita. Lapset ovat kovasti tapelleet keskenään ja isommat ovat keksineet yhdessä töllöntöitä vaikka muille jaettavaksi. Menoa ja vilskettä aamusta iltaan ja ärsykkeitä satelee minuutista toiseen. Tuntuu, ettei missään vaiheessa ole päässyt lataamaan akkuja ja latautumaan. Olo on ollut hyvin nuutunut ja voimaton. Itselläni tuntuu harmilliselta myöntää ettei jaksa, vaikka kotona haluankin olla edelleen lasten kanssa. Tuntuu että oma jaksaminen ja omat toiveet vanhemmuudesta ovat ristiriidassa keskenään näin kesän ollessa loppusuoralla. 

Näistä tunteista päätellen arki onkin hyvin tervetullut meille! Esikoinen jatkaa tokalle luokalle, kuusivuotias aloittaa esikoulun ja meidän kolmevuotias tytön tyllerö avaa päiväkodin ovet ensimmäistä kertaa. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan, toisaalta haluaisin kesän jatkuvan ikuisesti ja toisaalta olen todella onnellinen, että tavallinen arki alkaa – onhan sekin ihanaa ja tutun turvallista ainakin. Tietyt asiat tapahtuvat tiettyyn aikaan, herätään, lähdetään kouluun ja päiväkotiin, päästään taas harrastuksien pariin ja käydään rauhoittumaan ja nukkumaan tiettyihin aikoihin. Toisaalta minua taas ahdistaa jo ajatuskin Wilma-viesteistä ja kaikista muistettavista asioista, läksyjen kanssa tappelusta sekä autolla kuskaamiset harrastuksiin sun muihin menoihin. Arjessa, varsinkin suurperheessä aikatauluttaminen on välillä minuuttipeliä.

Mutta muistetaanhan, että kesää on vielä jäljellä rutkasti! Vaikka arki alkaakin ja monella varmasti jo alkanutkin, niin samalla nautitaan vielä ihanasta kesästä. Rannalla voi edelleen käydä uiden ja eväitä nauttien. Säiden puolesta voi vielä pukeutua kevyemmin ja nauttia valoisista illoista ja auringonlaskuista!  

Onko teidän perheessä kesälomat vietetty ja palattu perus arjen äärelle? Herättääkö arki sinussa mitä tunteita?

Ihanaa elokuuta! 

Katri

Olen neljän vilkkaan hulivilin kotiäiti Mikkelistä. Elämme hektistä pikkulapsiarkea. Meillä riidellään, mökötetään, sovitaan, halataan sekä pussataan ja huumori kukkii perheessämme varsinkin puolisoni toimesta. Olen luonnonlapsi mutta rakkaus punaista huulipunaa kohtaan ei häviä. Haaveilen omasta ajasta, paremmista yöunista ja mielenterveyteni järkkyy liiasta sekasorrosta. Olen ikuinen vauvakuumeilija. Vihaan ruuanlaittoa mutta rakastan leipoa! Iloiseksi minut saa jonkun toisen valmistama ruoka, hyvät löydöt kirpparilta sekä juoksulenkki raikkaassa ulkoilmassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *