Muistin kehitys: miksi varhaislapsuudessa tapahtuneita asioita on lähes mahdotonta muistaa?

Muistin kehitys: miksi varhaislapsuudessa tapahtuneita asioita on lähes mahdotonta muistaa?
Kuva: Laura Fuhrman

Teksti: Anna-Leena

Muistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja palauttaa koettuja ja opittuja asioita mieleen. Vaikka muistikuvia syntyy jo ensimmäisen ikävuoden aikana, ne unohtuvat nopeasti. Useimmat meistä muistavat vasta kolmannen tai neljännen ikävuoden jälkeisiä tapahtumia lapsuudestamme. Tätä ilmiötä kutsutaan lapsuuden amnesiaksi.

Joskus muistot sekoittuvat valokuviin, joita olemme nähneet, tai tarinoihin joita olemme kuulleet. Voikin olla vaikeaa tietää täysin varmaksi, onko kyse oikeasta muistosta.

Muistin kehittyminen

Muistikuvien puutteen ajatellaan monesti liittyvän siihen, että vauvojen ja lasten muisti ei ole vielä täysin kehittynyt. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että jo 6 kuukauden ikäisten vauvojen muisti on niin kehittynyt, että vauva pystyy luomaan muistoja sekä lähimuistiin, että pitkäaikaiseen muistiin.  

Tutkimus, jossa tutkittiin kuuden kuukauden ikäisten vauvojen muistia, osoitti, että vauvat pystyivät muistamaan oppimansa asian 2-3 viikon päästä. Tutkimuksessa vauvoille annettiin leikkijuna, joka toimi vipua vääntämällä. Vauvat muistivat ja pystyivät toistamaan toiminnon 2-3 viikkoa myöhemmin.

Kuva: Olivia Bauso. Lapsen muisti vastaa aikuisen tasoa 10 – 12 vuoden iästä eteenpäin.

Duodecim-lehdestä selviää, että muistikuvien kestävä tallentaminen edellyttää kykyä sitoa kokemukset aikaan ja paikkaan, kykyä yleistää asioita ja yhdistää yleistiedon pohjalta asioita toisiinsa. Vasta kun lapsen minätietoisuus kehittyy noin kahden vuoden iässä, omaelämänkerrallisten muistikuvien tallentuminen on mahdollista.

Tämä ilmenee esimerkiksi Psycnet-sivustolla julkaistussa tutkimuksessa, jossa haastateltiin lapsia, jotka syystä tai toisesta olivat joutuneet käymään ensiavussa. Tulokset osoittivat, että yksivuotiaat muistivat vähän tai ei mitään tapahtuneesta 5 vuoden kuluttua onnettomuudesta, mutta suurin osa silloisista kaksivuotiaista muisti tilanteen hyvin.

Kyky ilmaista itseään sanallisesti kehittyy yleensä kolmannen ikävuoden aikana. Lapsen käytössä olevan sanavaraston laajuudesta riippuu, kuinka tarkasti hän pystyy kuvailemaan kokemaansa ja näkemäänsä. 

Muisti jatkaa kypsymistä aina teinivuosiin saakka ja lapsen muisti vastaa aikuisen tasoa 10 – 12 vuoden iästä eteenpäin.

Muistissa suuria yksilöllisiä eroja

Duodecim-lehden artikkelista ilmenee, että lasten kyvyssä muistaa on suuria yksilöllisiä eroja. Osa eroista selittyy lasten kehityksen normaalivaihtelulla, mutta syitä on lisäksi haettu niin sukupuolesta kuin kielellisestä kehityksestä. Vahvin yhteys näyttäisi kuitenkin olevan lapsen muistin ja temperamentin välillä: innostuneet ja uteliaat yksi- ja kaksivuotiaat näyttävät muistavan paremmin kokemaansa. Toisen ikävuoden loppupuolelta alkaen tärkeäksi nousee lapsen yleinen vireys, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus. Nämä ominaisuudet ovat yhteydessä aivojen limbisen järjestelmän sekä etuotsalohkon kehitykseen, jotka ovat keskeisiä myös muistin kannalta.

On tärkeää huomata, että vaikka aikuiset harvoin pystyvät muistamaan varhaisessa lapsuudessa tapahtuneita asioita, tapahtumat jättävät meihin pysyvän jäljen, joka muokkaa käyttäytymistämme ja persoonallisuuttamme. Lapsuuden kokemukset näkyvät ihmissuhteissa, niin hyvässä kuin pahassa. Ensimmäiset elinvuodet ovatkin helppo unohtaa, mutta samaan aikaan niiden rooli on korvaamaton.

Lähteet:

Psycnet.apa.org

duodecimlehti.fi

20minutos.es

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *