Listeria ja toksoplasmoosi: oireet, tartunta ja hoito

Listeria ja toksoplasmoosi: oireet, tartunta ja hoito
Kuva: Alice Donovan Rouse

Teksti: Anna-Leena

Zoonooseiksi kutsutaan infektiotauteja, jotka tarttuvat eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Tartunta voi tapahtua suoraan eläimestä ihmiseen tai niin sanotun vektorin (välittäjän), kuten hyttysen tai punkin, välityksellä tai saastuneesta ruoasta, kerrotaan Terveyskirjasto-sivustolla. Suomessa raskauden kannalta merkittävimmät zoonoosit ovat listerioosi ja toksoplasmoosi.

Listeria

Pehmeät juustot, graavilohi, pate ja mäti on kiellettyjen listalla raskauden aikana, mutta tiedätkö miksi? Listerioosi on Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama tauti, joka tarttuu pääosin ruoasta. Raskaudenaikaisia listeriatartuntoja tavataan Suomessa vuosittain kymmenkunta tapausta. 

Oireet 

Listeria on maaperässä yleisesti esiintyvä bakteeri, mutta merkittävin terveysuhka ovat listeria-bakteerin kanssa kosketuksiin joutuneiden elintarvikkeiden aiheuttamat epidemiat. Riskielintarvikkeita ovat kuumentamatta syötäväksi tarkoitetut tuotteet, joilla on pitkä myyntiaika ja joissa listeria pystyy lisääntymään. 

Listeria aiheuttaa äidille tavallisimmin lievän hengitystietulehduksen, joskus ripulin tai kuumeisen influenssan tyyppisen taudinkuvan.

Listeria voi levitä sikiöön joko istukan kautta tai nousevana infektiona emättimestä. Listeria  voi aiheuttaa kohdun ja sikiön vakavan infektion, johon liittyy merkittävä keskenmenon mahdollisuus tai vastasyntyneen kuolema. Listeria ei aiheuta epämuodostumia. Ilman äidin oireista infektiota, vaarallinen listerioosi on erittäin epätodennäköinen. Mahdollinen altistuminen listerialle ei ole aihe tutkimuksille.

Tartunta: 

Listeria-tartuntaa voi ehkäistä noudattamalla ruokarajoituksia.

Tuotteet, joita raskaanaolevan tulee välttää:
  •  Pastöroimattomasta maidosta valmistetut juustot
  •  Pastöroidusta maidosta valmistettuja pehmeitä juustoja (esim. homejuustot) 
  • Tyhjiöpakatut, graavatut tai kylmäsavustetut kalatuotteet
  •  Raskausaikana suositellaan vain pastöroidun maidon juomista. Listeriabakteeri tuhoutuu yli 70 asteen lämpötilassa.

Hoito:

Listerioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Varhain aloitetun lääkityksen tarkoituksena on estää sikiön infektio.

Lisää listeriasta THL:n ja Ruokaviraston verkkosivuilla.

Toksoplasmoosi

Toxoplasma gondii on kissassa elävä loinen, jonka tartuttavat ookystat siirtyvät kissan eritteiden välityksellä maaperään ja siitä edelleen kasviksiin ja nautaeläimiin. 

Kuva: Paul Hanaoka. n kissassa elävä loinen, jonka tartuttavat ookystat siirtyvät kissan eritteiden välityksellä.

Oireet 

Toksoplasmoosi on useimmiten oireeton mutta saattaa aiheuttaa lieviä yleisoireita, pientä kuumeilua tai väsymystä. Joskus kaulan tai takaraivon imusolmukkeet turpoavat.

Äidin alkuraskauden aikana sairastama toksoplasmainfektio voi johtaa keskenmenoon, kohtukuolemaan tai sikiövaurioon. Loppuraskaudesta taudinkuva on lievempi. Epäily sikiön synnynnäisestä tulehduksesta saattaa herätä myös kaikututkimuksessa. Suurin osa synnynnäiseen toksoplasmainfektioon sairastuneista lapsista syntyy oireettomina, mutta tauti on krooninen ja aiheuttaa jopa 90 %:lle vuosien kuluessa näkö- tai keskushermostovaurioita.

Suomessa syntyy vuosittain yli 50 synnynnäisesti toksoplasmoosin infektoimaa lasta. Synnynnäisen infektion diagnoosi on vaikea, ja on ilmeistä, että vain noin 10 % tapauksista löydetään, mikäli tautia aletaan tutkia vasta syntymän jälkeen (Lappalainen ja Koskiniemi 1988, Koskiniemi ym. 1989).

Tartunta

Toksoplasmoosin voi saada syömällä huonosti kypsennettyä naudan, sian tai lampaan lihaa taikka kontaminoituneita vihanneksia, marjoja tai vettä. Tartunnan voi myös saada käsien välityksellä kissan hiekkalaatikosta, maasta tai kasveista.

Toksoplasmoosi on listeriaa yleisempi, ja raskaudenaikaisia toksoplasmoosi-infektioita todetaan vuosittain noin 130 äidillä. Toksoplasmoosi on kuitenkin  Suomessa suhteellisen harvinainen verrattuna Keski-Euroopan maihin. 

Raskauden aikainen primaari-infektio on vaarallinen sikiölle. Toksoplasman siirtyminen äidistä sikiöön riippuu raskauden kestosta: mitä pitemmälle raskaus on edennyt äidin primaari-infektion aikaan, sitä helpommin toksoplasma läpäisee istukan. Sikiön tartuntavaara on alle 10 % ensimmäisessä raskauskolmanneksessa ja yli 70 % viimeisinä raskausviikkoina. Synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavia lapsia syntyy Suomessa vuosittain noin 50. Raskauden aikaista vasta-aineseulontaa ei ole katsottu aiheelliseksi, koska tapauksia on maassamme vähän.

Hoito 

Tuoreen toksoplasmoosin diagnoosi perustuu vasta-ainetutkimuksiin. Jos niiden perusteella on syytä epäillä tuoretta tartuntaa, äiti lähetetään äitiyspoliklinikalle, joka järjestää jatkotutkimukset sikiön mahdollisen sairastumisen havaitsemiseksi. Raskaudenaikainen toksoplasmoosi kuuluu aina erikoissairaanhoitoon. Lääkehoito aloitetaan, jos todetaan laboratoriotutkimuksin varmistettu tartunta. Lääkehoidon avulla voidaan pienentää vaaraa sikiön tartuntaan.

Ehkäisy 

Erityisen tarkka käsihygienia ennen ruoan käsittelyä ja sen jälkeen. Kasvikset on syytä pestä perusteellisesti, koska ne ovat olleet suorassa kosketuksessa mullan kanssa. Raaka liha tulee kypsentää kunnolla. Elintarvikkeiden lämmittäminen yli 65 asteen lämpötilaan tuhoaa toksoplasman, jolloin ruoan syöminen on turvallista. Puutarhatöissä on syytä käyttää käsineitä. Kosketusta kissanhiekkaan on syytä välttää.

Katso myös toksoplasma-aiheiset artikkelit Ruokaviraston sivuilla.

Mikäli raskaana oleva epäilee sairastuneensa listerioosiin tai toksoplasmoosiin, hänen kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan.

Lähteet:

Terveyskirjasto.fi

duodecimlehti.fi

Lappalainen M, Koskiniemi M: Synnynnäinen toksoplasmoosi. Duodecim 104: 239–246, 1988

Koskiniemi M, Lappalainen M, Hedman K: Toxoplasmosis needs evaluation. An overview and proposals. Am J Dis Child 143: 724–728, 1989

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *