Kulutustutkimuskeskus: näin paljon lapseen kuluu rahaa

Kuva: Thought Catalog

Teksti: Anna-Leena

Oman lapsen arvoa on mahdotonta määritellä rahassa. Totuus kuitenkin on, että kun perhe kasvaa, myös kulut kasvavat. Millaiseen loveen lompakossa vanhempien tulisi varautua? 

Kuluttajatutkimuskeskuksen rakentaman kohtuullisen elämän minimibudjetin mukaan lasten menot ovat 200–500 euroa kuussa. Poikien kulut ovat tutkimuksen mukaan hieman tyttöjä suuremmat. 

Kohtuullisen elämän minimibudjetti

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen rakentaman kohtuullisen elämän minimibudjetin tavoitteena on selvittää, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso Suomessa. Kohtuullisen minimin kulutustasolla tarkoitetaan budjettia, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Raportin kohtuullisen kuluttamisen viitebudjeteista pääset lukemaan täältä.

Tutkimuksessa rakennetut budjetit perustuvat ryhmäkeskusteluihin, joihin kutsutaan keskustelijoita eri tuloluokista. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole määritellä, mitä eläminen Suomessa on maksanut, vaan budjetissa on pikemminkin kyse minimistä, jonka tutkimukseen osallistuneet kuluttajat kokevat ja arvioivat välttämättömäksi arjen sujuvuuden kannalta. Budjetteja ei siis lasketa tapahtuneiden, todellisten kustannusten perusteella, vaan sen pohjalta, mitä keskustelijoiden välttämättömäksi kokemat tavarat ja palvelut maksavat.

Ruokamenot tutkimuksessa arvioitiin ikäryhmän ja sukupuolen mukaisen kalorinkulutuksen perusteella.

Yksittäisen lapsen kustannukset

Viitebudjeteissa määritelty kokonaiskulutus on tutkijoiden mukaan hyvin maltillista verrattuna vuoden 2016 kulutustutkimukseen eli vastaavien kotitalouksien todelliseen, keskimääräiseen kulutukseen.

Viitebudjettien pohjana olevien laskelmien mukaan yksittäisen lapsen kustannukset ovat noin 200–500 euroa kuussa, iästä riippuen. Tutkimuksessa laadittiin yhteensä 13 erilaista viitebudjettia, jotka on jaettu pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen.

Mihin rahaa kuluu? 

Meno2-6-vuotias
Ruoka106
Vaatteet62
Tietoliikenne0
Liikkuminen10
Hygienia10
Terveys7
Harrastukset14
Huonekalut yms irtain8
Yhteensä217

Takuusäätiö-sivuston tietojen mukaan kahden taaperoikäisen ja kahden vanhemman perheen kuukausittaiset menot ovat viitebudjetin mukaan 3069 euroa kuussa pääkaupunkiseudulla ja 2681 euroa muualla Suomessa. Budjettiin sisältyy arjen menot, auton kulut ja asuminen kolmiossa. Perheessä, jossa on yksi vanhempi ja kaksi teiniä, menot ovat takuusäätiön mukaan pääkaupunkiseudulla 2600 euroa kuukaudessa ja muualla Suomessa 2212 euroa.

On huomioitava, että tutkimuksen budjeteissa kaikki kulut on laskettu sen mukaan, mitä ruoka ja tavarat maksavat marketissa. Tutkimuksessa ei esimerkiksi huomioida kierrätystä tai alennuksia lainkaan. Nämä nostavat viitebudjetteja selkeästi. Monissa lapsiperheissä vaatteita, leluja ja harrastusvälineitä ostetaan käytettyinä ja saadaan myös monesti lahjaksi tai käytettynä sukulaisilta, naapureilta ja tuttavilta.

MenoTytöt, 7-12 vPojat, 7-12 v
Ruoka183209
Vaatteet6968
Tietoliikenne7171
Liikkuminen3636
Hygienia1010
Terveys88
Harrastukset5454
Huonekalut yms irtain99
Yhteensä440465
MenoTytöt, 13-17 vPojat, 13-17 v
Ruoka221257
Vaatteet6570
Tietoliikenne8080
Liikkuminen3636
Hygienia2217
Terveys88
Harrastukset5454
Huonekalut yms irtain99
Yhteensä494530
Suurin ero tyttöjen ja poikien välillä näkyy ruokakuluissa.

Yksittäisen perheen tilanne voi poiketa merkittävästi keskimääräisestä budjetista esimerkiksi tarvittavien lääkkeiden tai erikoisruokavalion takia. Budjettien luvuissa on huomioitu muutama käsikauppalääke sekä pieni määrä reseptilääkkeitä.

Viitebudjetit julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja sen sisällöt päivitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2018. Budjeteissa huomattava nousu vuoteen 2010 tapahtui tietoliikennekuluissa. Niissä on mukana lapsen omat laitteet, kuten kännykkä kaikille koululaisille ja tietokone yli 13-vuotiaille

Lähteet:

Martat.fi

Helda.helsinki.fi

takuusäätiö.fi

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.